Lyijyä jopa Muumi-mukeissa


Kirjoittelen tänne vielä iltamyöhäsellä asian, joka jäi askarruttamaan kovasti.

Kuningaskuluttajan tutkimuksen mukaan vanhoissa keramiikka-astioissa voi olla huikeita lyijypitoisuuksia. Myös uudemmissa ns. halpatuontiastioissa saattaa olla moninkertaisia lyijypitoisuuksia nykyisiin sallittuihin raja-arvoihin verrattuna.

FAKTOJA lyhyesti:

– Lyijy-ongelma koskee keraamisia astioita, ei esim. laseja ja muita lasista valmistettuja astioita
– Lyijyä ja kadmiumia käytetään keramiikka-astioiden lasituksessa ja värityksessä
– Etenkin punainen, oranssi ja keltainen väri saattavat sisältää korkeita lyijypitoisuuksia, mutta lyijyä voi olla myös muissa väreissä
– Etenkin matalapolttoisissa keramiikka-astioissa voi olla lyijyjäämiä
– Tarpeeksi korkeassa lämpötilassa poltetun keramiikan lasitteesta lyijy haihtuu polttovaiheen aikana
– Ns. ”vaarallisia” astioita ovat etenkin punasavesta valmistetut astiat
– Kivitavarasta valmistetut astia ovat korkeapolttoisia, joten niissä lyijyriski on pieni
– Suomessa lyijyn käytöstä luovuttiin asteittain 1970-90-lukujen aikana
– Halpatuotantomaissa lyijyä käytetään edelleen
– Keraamiset koriste-esineet ja matkamuistot sekä astiat, joissa on säröjä tai koristekuvio on kulunut, ei pidä käyttää ruoanlaitossa, ruokailussa ja tarjoilussa, eikä antaa lapsille leikkikaluiksi
– Keskivertosuomalainen aikuinen kerää päivässä eri lähteistä elimistöönsä noin 100 mikrogrammaa lyijyä
– Tämänhetkisen arvion mukaan pienille lapsille ei ole olemassa turvallista saantisuositusarvoa

Varminta on hankkia Suomessa valmistettuja, tunnettujen valmistajien astioita. Kuitenkin, tällaistenkin astioiden lyijypitoisuuksissa on eroja. Mm. Arabian vanhemmat astiat voivat olla lyijypitoisempia kuin mitä nykyraja-arvot sallivat. Lisäksi uudemmissakin tunnettujen valmistajien astioissa saattaa olla korkeampia lyijypitoisuuksia, mikäli niitä ei ole valmistettu Suomessa.

Astia ei välttämättä ole suomalaisvalmisteinen, vaikka sen pohjassa lukisi Finland. Vain ”Made in Finland” tarkoittaa täydellä varmuudella Suomessa valmistettua astiaa. Tällaisten uusien astioiden lyijypitoisuuden pitäisi olla turvallista luokkaa.

Jos omien astioidensa lyijypitoisuutta haluaa tutkia, Kuningaskuluttajan artikkelin ohjeen mukaan astian kilauttaminen lusikalla ja äänen kuuntelu voi auttaa: jos kuuluu korkea ääni, astiaa voi käyttää turvallisemmin mielin, jos taas kumea ääni, on syytä viedä astia koristehyllyyn. Täysin luotettava keino lyijypitoisuuden tutkimiseen tämä ei varmastikaan ole, mutta voi antaa osviittaa lyijypitoisuudesta. Varmempi konsti astioiden lyijypitoisuuden tutkimiseen ovat kotikäyttöiset Leadcheck-lyijytestit. Tarkempaa tietoa testien hinnasta tai siitä mistä niitä saa hankittua minulla ei ole. Kiinnostuneet voivat varmaan kysellä asiasta Kuningaskuluttajalta.

Lisää aiheesta:

http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2132

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?a=ViewMessage&id=1128

http://www.leadcheck.fi/

Taidanpa huomisaamuna paneutua tutkailemaan mitä vanhoja ja halpisastioita kaapeista löytyy ja mennä vähän kilisyttelemään kulhoja ja kuppeja.😉 Mukavaa lauantai-iltaa kaikille jos vielä valvotte ja hyviä öitä!

Toivottelee,

Hieman huolestunut Vesta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s