Vaaralliset E-koodit?


Voi kun kaupan seinään tai hyllyn reunaan saisi listauksen E-koodeista vaikutuksineen! Luulisi kiinnostavan useampaa muutakin kuluttajaa.

Viime aikoina E-koodien terveellisyys – tai oikeammin haittavaikutukset ja kyseenalainen turvallisuus – ovat puhuttaneet yhä enemmän. Aihe on saanut huomiota myös eri medioissa.

Jokin aika sitten on ilmestynyt mielenkiintoinen kirja E-koodeista: Petos lautasella, Mats-Eric Nilsson. Tietoa kirjasta
www.kotiliesi.fi/kirjat/arkisto/2008/9/19/mats-eric-nilsson.aspx

Se kertoo elintarvikkeisiin lisätyistä säilöntä-, väri- ja muista lisäaineista. Kaikki lisätyt keinotekoiset aineet eivät aina ole täysin välttämättömiä tuotteessa. Esimerkiksi joillakin pyritään parantamaan ruoan ulkonäköä.

Kirjassa on lueteltu eri E-koodit, kerrottu mitä vaikutuksia milläkin E-koodilla elintarvikkeeseen on ja valaistu myös kunkin E-koodin osalta, minkälaisia mahdollisia haittavaikutuksia sillä saattaa olla ihmisen terveyteen.

Kirjaa voi ostaa mm. Bookplussasta, http://www.bookplus.fi/.

(Lisäys 11.2.2009: lisätiedot kirjasta,
https://domesticgoddezz.wordpress.com/2009/02/11/petos-lautasella/)

Mikä sitten on E-koodi?

E-koodeja löytyy elintarvikkeista, yleensä pakkauksessa tuotteen ainesosalistauksesta, jossa ne näkyvät muodossa E 123. E-koodilla merkitään elintarvikkeiden lisäaineita, jotka viranomaiset ovat määritelleet Euroopan unionin alueella sallituiksi.

E-koodeja ei ole pelkästään valmisruoissa. Niitä löytyy tätä nykyä lähes kaikista tuotteista.

Itse kiinnitän tätä nykyä paljon huomiota pakkausten tuoteselosteeseen. Mm. leipähyllyltä valikoituvat mukaan ne leivät, joissa E-koodeja ei ole. Maustehyllyltä poimin yleensä yksittäisiä mausteita, en maustesekoituksia, jotka sisältävät usein E-koodien lisäksi myös tarpeettoman paljon suolaa, jota me suomalaiset laitamme tutkimusten mukaan ruokiin edelleen liian paljon (ja tämä lisää mm. sydän- ja versisuonitautien, ym. riskiä). Mehuhyllyllä keinotekoisilla makeutusaineilla makeutetut ja E-koodeja sisältävät tuotteet jäävät hyllyyn. Valitsen mieluummin E-koodittoman mehun, näitäkin löytyy vielä!

Keinotekoisia makeutusaineita kartan siitä syystä että olen kuullut paljon niiden syöpää aiheuttavista tekijöistä ja muista riskeistä. Jonkun tietolähteen mukaan – olisiko ollut tiedelehti tai joku muu tieteellinen julkaisu – keinotekoiset makeutusaineet itseasiassa vain lisäävät makeanhimoa, jolloin ihmisen tekee mieli kaikenlaista makeaa entistä enemmän – ja hän turvautuu ehkä taas keinotekoisilla makeutusaineilla makeutettuihin tuotteisiin – ja oravanpyörä on valmis!

Sen sijaan terveellisten ainesosien – kuten probioottiset bakteerit, d-vitamiini, ym. – lisäämistä elintarvikkeisiin en vastusta. Mutta nehän onkin lisätty terveysvaikutusten takia.

Jos en löydä E-kooditonta tuotetta, tuote jää joskus kokonaan ostamatta. Tosin jos aivan välttämättä tarvitsen kyseistä elintarviketta, valitsen tuotteen, joka sisältää vähiten E-koodeja. Eri E-koodien vaikutusten ja terveysriskien välillä on eroja, mutta koska en muista (ainakaan vielä) mitä mikäkin E-koodi tekee, tyydyn valitsemaan mahdollisimman ”vähä-E-koodisen” tuotteen.

E-koodien vaikutuksista, etenkin haittavaikutuksista, on monenlaista mielipidettä. Lisää tästä aiheesta

http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/tutkiva/jutut/vartikkeli_005.shtml.

Lisätietoa E-koodeista

http://fi.wikipedia.org/wiki/E-koodi

http://www.palvelu.fi/evi/files/55_519_355.pdf

E-koodilistaus

http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/elintarvikkeet/e-koodit.htm

E-koodien määrä tuotteissa huolestuttaa kovasti! Omille lapsilleen – kuten itselleenkään – ei halua syöttää kovin pitkälle jalostettua ja erilaisilla lisäaineilla ryyditettyä ruokaa. Ties minkälaisia terveysvaikutuksia pitkälle jalostetusta ruoasta on tuleville sukupolville myöhemmällä iällä. Minkälaiset määrät eri säilöntä- ja lisäaineita heidän elimistöönsä tällä menolla kertyy?

Pidän tärkeänä opettaa myös nuoremmille sukupolville aidon kotiruoan merkityksen. Niin että myös he oppivat arvostamaan itse valmistetun ruoan laatua, ja pääsevät oppimaan ja nauttimaan ruoan valmistuksen saloista ja nikseistä, yhdessä kokkaamisen riemusta ja aterioimisesta saman pöydän ääressä.

Yhdessä tekeminen ja perheen keskinäinen aika kunniaan! Samoin perheateriat takaisin sille sijalle, jolle ne kuuluvatkin! Perheen yhteinen ruokailuhetki on hyvää aikaa kiireen keskellä hetkeksi rauhoittumiselle, keskustelulle ja kuulumisten vaihtamiselle. Ranskalaiset tuntuvat osaavan vielä tämän kiireettömän aterioinnin ja yhdessä ruokapöydän ääressä ajan viettämisen hienon taidon! Me suomalaiset voisimme ottaa tästä keski-eurooppalaisesta kulttuurista tässä asiassa vähän oppia!

Tiivistän tämän kirjoituksen näin lopuksi yhteen lauseeseen: mielestäni parhainta ruokaa koko perheelle on perinteinen kotiruoka, mahdollisimman jalostamattomista perusraaka-aineista itse valmistettuna ja koko perheen voimin yhdessä nautittuna!

Mukavaa viikon alkua kaikille. Ja samoin paljon kokkausintoa!😛

(Lisäys 21.2.2009: Koirablogissa on juttu koiranruokien lisä- ja väriaineista, ks. http://koirablog.blogspot.com/2009/02/tiedatko-mita-syotat-koiralle.html.)

-Vesta

4 kommenttia artikkeliin ”Vaaralliset E-koodit?

  1. Paluuviite: Petos lautasella « Domestic₪Goddezz

  2. Paluuviite: Lastenruokia taaperoille « Domestic₪Goddezz

  3. Ei meidän terveyyttä pelasta se että meillä olisi lisäaineettomia elintarvikkeita, meidän pitää maaperän köyhtyminenkin ottaa huomioon, eli paikattava siitäkin aiheutuva aukko ravinteissa. Hedelmät korjataan pitkien kuljetusmatkojen vuoksi raakoina. Ravinteet nousevat maasta hedelmiin 3 viimeisen päivän aikana. Itse korjaan ongelman laadukkailla ravintolisillä, samalla neutraloituu lisäaineista aiheutuva ongelma koska niitä ei voi välttää. Lääkkeitäkään meidän perheessä ei ole ollenkaan

    Tykkää

  4. Kiitos kommentista! Hyvä näkökulma mielestäni. Tuo on yhä enemmässä määrin totta nykymaailmassa. Asutus keskittyy yhä suuremmmilta osin suuriin kaupunkeihin, kun taas ruoan tuottaminen sijoittuu edelleen ennemminkin haja-asutusalueilla. Tämän seurauksena ruoan kuljetusvälimatkat kasvavat. Myös ruoan jalostusprosessin aikana ruokaa saatetaan joutua siirtelemään pitkiäkin matkoja paikasta toiseen, jotta ruoka saadaan edelleenjalostettua siellä, missä se valmistajalle tulee edullisimmaksi. Ruokaa kaupasta valitessa kannattaakin mielestäni valita mahdollisimman vähän prosessoituja ruokia ja käyttää mahdollisimman tuoreita raaka-aineita.

    Hedelmissä ja vihanneksissa olen itse yrittänyt korjata ongelmaa valitsemalla lähi- ja pientuottajien tuotteita niin pitkälle kuin se on mahdollista. Lähellä tuotettu tuote kulkee lyhyemmän matkan kaupan hyllylle. Lisäksi yritän valita tavallisen tuotteen sijasta luomua aina kun se hintansa puolesta ei ole aivan järjettömän kallis. Luomutuotteiden viljelyssä ei voida käyttää kemiallisia torjunta-aineita, ym. siten kuin tavallisissa tuotteissa. Itse laitan suuhuni mieluummin tällaista ruokaa.🙂

    Lisäaineiden ja E-koodien kohdalla olen enemmänkin huolissaan aineista, joilla vaikutetaan ruokaan keinotekoisesti ensisijassa suurempien voittojen tavoittelun vuoksi. Näin toimitaan mm. kun parannetaan jollakin lisäaineella ruoan ulkonäköä, kuten väriä, koostumusta, tms., jotta ruoka näyttäisi herkullisemmalta. Ja niillä aineilla, joiden avulla saadaan muokattua valmisteen koostumusta, esim. liimaamalla lihapaloja yhteen, jolloin voidaan käyttää ns. ylijäämäpaloja ja tuottaa niistä näennäisesti laadukkaampaa lihavalmistetta. Ja sellaisilla lisäaineilla, joilla saadaan sitoutettua enemmän nestettä valmisteeseen, jotta sen paino lisääntyy ja siten kilohintaan nähden voidaan myydä huonompilaatuista tuotetta näennäisesti samanlaatuisena. Näillä ominaisuuksilla ei harmi vain ole mitään tekemistä ruoan terveellisyyden, säilyvyyden tai turvallisuuden kanssa, vaan ne hyödyttävät lähinnä ruoan tuottajan ja edelleenmyyjän kukkaroa. Esimerkkejä on lukuisia määriä lisää. Ruoan muokkaaminen on nykyään hämmästyttävän yleistä, eikä se usein tee ruoasta ainakaan terveellisempää, päin vastoin. Monet lisäaineet sisältävät yllättävän paljon mm. syöpäriskiä lisääviä tekijöitä. Näitä on tutkittu ja osa lisäaineista on sen seurauksena joutunut kiellettyjen listalle. Mutta eivät toki kaikki, koska joidenkin lisäaineiden kohdalla riskirajaa vasta lähennellään, eikä sitä ole vielä ylitetty. Eri lisäaineiden aiheuttamat riskit vain kasvavat kun erilaisia, lievästikin haitallisia aineita kulkeutuu kehoon samanaikaisesti. Tämä näkyy hyvin mm. kasvaneina allergiatilastoina. Mitkä sitten ovat riskejä, joita itse kukin haluaa ottaa tässä asiassa, riippuu jokaisesta itsestään. Tuli melkoisen pitkä kommentti, mutta asia on mielestäni erittäin tärkeä ja siitä tulisi keskustella julkisesti paljon enemmän, jotta jokainen tulisi näistä seikoista tietoiseksi ja voisi sen perusteella tehdä oikeasti itse omat valintansa, eikä niin että tuottajat ja jälleenmyyjät valitsevat kuluttajien puolesta, kuten nyt mitä suurimmassa määrin tehdään.🙂

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s