Kokkausintoa


Kokkausintoa

Viime viikkoina olen ”kärsinyt” lievästä kokkausinnosta.

Leipuri Lumikki

”Tee työtäs laulellen” ja ”Leipuri hiiva” voisivat kuvata hyvin viime viikkoja. Leipomisesta ja uusien reseptien kokeilusta jälleen hurjasti innostuneena olen valmistanut keittiössä jos mitäkin ateriaa, särvintä ja jälkiruokaa.

Tomaattinen lohikeitto (Vestan kalakeitto, jonka ohje reseptivihkossa) aloitti tämän sarjan. Ehkä sen nostattaman suosion siivittämänä intouduin kokeilemaan lisää.

Perinteistä, kunnon pullaa leivoin viikko sitten sunnuntaina. Se tosin ei ollut uusi kokeilu, mutta taikinasta tuli muotoiltua tytön kanssa jos jonkinlaista leipomusta, joista tuli vallan erityisen makoisia. Pullataikinaohje on sen verran hyvä, että voisin lisätä sen reseptivihkoon, kunhan ehdin ja muistan tehdä sen.

Kiitospäivänä kokkailin perheelle kalkkunan rintaa uudella, itse hieman sovelletulla ohjeella ja kunnon, vanhan ajan perunamuusia (oikeista perunoista). Olipa meillä kyytipojaksi maittavaa karpalohyytelöäkin. Resepti tulee reseptivihkoon toivottavasti piakkoin, sillä sen verran hyvää oli, ja kuuluu siis aikajanan kohtaan: kunhan kerkiän.

Kiitospäivää seuranneena perjantaina valmistin karjalanpaistia á la Vesta, ja täytyy myöntää että siitä tuli todella herkkua! Resepti tullee reseptivihkoon aivan lähiaikoina.

Jälkkäriksi valmistui suussasulava suklaapiiras, joka tehoaa hyvin makean nälkään, jos se vain ei iske liian usein, sillä piiras ei ole siitä kaikkein terveellisimmästä päästä suurine kananmuna-, voi- ja sokerimäärineen, mutta ihana jälkiruokaunelma se on. Ja valmistuu mukavan helposti ja nopeasti. Reseptin kohdalla sama tilanne kuin edellisessä.

Tänään haudutin aamulla herkullisen riisipuuron. Joka meni kaikkinensa samoin tein. Pitkään haudutetun riisipuuron ohje löytyy usein riisipuurohiutalepussin (-tai laatikon) kyljestä, joten en lähde sitä tänne lisäämään.

Kokeilin helppoa suklaa-pistaasi-fudge-reseptiä. Suussasulavan suklaista tuli, ja erittäin pienellä vaivalla. Alkuperäinen resepti on perin americalainen, joten minun täytyi muokata sitä hieman suomen oloihin, koska kaikkia siihen vaadittavia aineksia – joskaan lista ei ole järin pitkä – ei löydy ainakaan ihan perusruokakaupan hyllyltä. Tämän reseptin laitan helppouden, nopeuden ja herkullisuuden vuoksi sivulle, jos saan fudgen rakenteesta vielä vähän kiinteämpää. Nyt fudge on syötävissä lusikalla ja näyttää kieltämättä hieman suklaamössöltä. Tarkoitus on, että fudge tarjoillaan kauniina, tummasuklaisina paloina. Koostumuksen tulisi olla suunnilleen sama kuin pehmeässä toffeessa.

Kuuluupa tämän päivän saldoon erä karjalanpiirakoita, joiden täytteeksi valmistin uuden erän maitoon keitettyä riisipuuroa. Pohdin juuri, laittaisinko reseptin reseptivihkoon vai en. Karjalanpiirakkaohjeita taitaa olla netti pullollaan, ja kaikki varmaan suunnilleen samanmoisia (oma resepti peräisin Kotiruoka-kirjasta, joka muuten on melkoisen loistava opus, suosittelen).

Kaikille kokkaushurmoksesta nauttiville kotikeittiön sankareille leppoisaa lauantaiehtoota toivotellen,

-Vesta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s