Ihanan aamun viesti bittiavaruuteen!


Huomenta! Nyt on ihana aamu!

Iloisen aamun eväät

Tänään on herätty pirteinä ja hyväntuulisina! Laitoin heti sängystä ylös noustua espanjalaista musiikkia soimaan. Olin nähnyt unta Espanjasta. Sen tarkemmin en unta muista, mutta mielessä pyöri kappale ”Viva España”.

Musiikilla on ihmeellinen voima. Oma riemuni tarttui kaikkiin muihinkin. Tyttö haki Hello Kitty! ja sammakkolelunsa ja yhden mielikirjoistaan, ja tanssi niiden kanssa ympäri asuntoa musiikin tahdissa. Vauva hihkui vaippaa vaihdettaessa. Mies lähti myhäillen, kiireettömästi ja hyvissä ajoin töihin.

Tänään on syytä olla iloisella päällä. Ulkona ei sada, ainakaan juuri nyt. Kahvi tuoksuu keittiössä. Koti on siisti, raikas ja järjestyksessä. Pienokaiset suittu, puettu ja syötetty. Toinen leikkii, toinen vetelee päiväunia. Kissat venyttelevät tassujaan autuaina ylhäällä kaapin päällä, turvassa lapsilta. Mitään ei ole pakko tehdä juuri nyt, juuri tänään. Kuuntelen radiota, juon kahvia ja kirjoitan blogia. Aurinko paistaa. Hymy hiipii väkisinkin suupieleen. Nyt on todellakin ihana aamu!

Elämä ja muita juttuja

Viime päivät ovat olleet melkoista hulinaa. Elämässä riittää tapahtumia tällä hetkellä. Edes uutisia, sähköpostia ja facebookia en ole ehtinyt pyörähtää koneella lukemassa.

Meneillään on paljon asioita samaan aikaan. Keskeneräiset jutut ja saavuttamattomat tavoitteet syövät ajan lisäksi myös henkistä energiaa. Mitä usempi asia on järjestyksessä, sitä tyynempi on oma mieli. Ja on aikaa keksiä uusia unelmia. Siksi olen tarttunut riuskasti toimeen, ja ryhtynyt muutoksen generaattoriksi.😉

Yksi keskeneräisistä asioista on autokoulu. Yritän ehtiä käydä sen vihdoin loppuun. Ensin siirsin ja siirsin autokoulun aloittamista monta vuotta, sitten se jäi raskauden myötä kesken aivan loppusuoralla. Nyt on aika hoitaa asia kuntoon, niin kauan kuin hyväksytty teoriakoe on vielä voimassa.

Autokoulu ei ole ainoa vireillä oleva asia. Asunto on myynnissä ja kodin vaihto edessä. Odotan muuttoa ja muutosta innokkaana. Tarkoitus on muuttaa takaisin kaupunkiin, päästä asumaan taas lähemmäs vanhempia, ystäviä ja muita tuttuja.

Niin ne unelmat vaihtuvat. Maalla – jos tätä voi aivan maaseuduksi sanoa – asuminen on ihanaa ja ruoho on selvästi vihreämpää tällä puolella aitaa, mutta niin se vain näköjään menee, että sinne minne ihminen on syntynyt, sinne hän halajaa ja kaipaa. Kaupunkilainen ei pääse juuristaan, niin kuin ei se kapinen koirakaan kirpuistaan tai karvoistaan.

Unelmani täydellisestä kodista ja asuinympäristöstä on hieman kaksijakoinen. Kaupungissa kaipaan maaseudun vehreyttä, rauhaa, leppoisampia ihmisiä ja verkkaisempaa elämänrytmiä. Maalla taas kaipaan takaisin kaupungin sykkeeseen. Unelmoin katukahviloista, putiikeista ja ihmisvirroista, jotka valuvat pitkin pitkiä asfattikatuja, jokainen määrätietoisena kohti omaa päämääräänsä.

Tänne muutto ei kuitenkaan kaduta. Täällä asuminen on selvästi tehnyt minulle hyvää. Olen saanut aikaa rauhoittua. Olen huomannut että elämässä on paljon hienoja ja kauniita asioita, kunhan malttaa keskittyä katsomaan. Olen oppinut odottamaan, niin harvakseltaan kulkevia linja-autoja kuin kirjasto- ja jäätelöautoakin. Olen todennut että kiire on pahasta, hitaamminkin ehtii. Ja vähemmän on usein enemmän. Olen huomannut että ihminen jaksaa kävellä pidempiäkin matkoja ja lapsi istua kauemminkin tyytyväisenä rattaissa, vaikka matka kaupoille ja kirjastoon ei olisikaan paria sataa metriä, vaan muutaman kilometrin.

Nyt kaupunkiin muuton kynnyksellä, mielessä viriää hienoinen pelko siitä, että sinne päästyäni alan kaipaamaan taas takaisin tänne, rauhallisempaan ympäristöön. Mutta onneksi on välimuotoja. Kaupungista löytyy vehreitä alueita, joilla on pikkukatuja, leikkipuistoja ja pienempiä taloja. Alueita, joilla on vähemmän autoja ja enemmän luontoa. Tutut ihmiset ja palvelut ovat lähempänä ja ympärillä on enemmän ihmisiä. Siis juuri sitä mitä täällä olen eniten kaivannut. Ei pitäisi olla syytä huoleen.

Muutos kuitenkin pelottaa ihmistä, tai edes hieman jännittää. Ainakin useimmiten, vaikka muutosta odottaisi innolla. Itse kuulun niihin, jotka yleensä pitävät muutoksista, vaihtelusta ja uusista asioista. Tartun usein riemukkaasti uusiin tilaisuuksiin ja mahdollisuuksiin, vaikka ne tarkoittaisivat suurtakin muutosta entiseen. Etsin uusia kokemuksia, opettelen uutta, muutan vanhaa vaikka se toimisikin hyvin. Teen asioita syyllä: ihan vain vaihtelun vuoksi. Liian hiljainen ja tasainen elämänrytmi saa minut kyllästymään, melkeinpä hermostumaan. Taidan sittenkin olla sisimmältäni kaupunkilainen.

Kirjoittamisen tarve, riemu ja tuska

Pohdin tässä juuri, miksi blogin kirjoittaminen on niin hauskaa kuin se on? Sanojen syöttäminen bittiavaruuteen on jostain käsittämättömän mukavasta syystä sanomattoman viihdyttävää.

Joinakin päivinä on enemmän sanottaa, toisina taas vähemmän. Joskus sisällä kupliva riemu on päästettävä valloilleen, muidenkin iloksi. Toisinaan mieltä kuohuttavat asiat tuottavat tuohtunutta tekstiä. Joinakin hetkinä juuri oikeiden sanojen löytäminen on vaikeaa. Toisena aamuna tekstin kirjoittaminen rullaa kuin itsestään.

Tekstin asiapitoisuuden määrällä ei näytä olevan vaikutusta siihen, kuinka paljon iloa kirjoittaja itse saa kirjoittamisesta. Kyse taitaa siltä osin olla enemmänkin itsensä ilmaisemisesta, luovasta tekemisestä, oman merkin jättämisestä virtuaalitodellisuuteen. Joskus tosin on kyse juuri tarpeesta tuoda esiin omasta mielestä kiinnostavia tai merkityksellisiä näkökohtia, joista toivoo olevan hyötyä myös muille.

Luulen että edellinen pätee lähes kaikkiin blogittajiin ja tekstin tuottajiin, satunnaisiin riimien rustailijoihin, runoilijoihin, toimittajiin, kirjailijoihin. Kirjoittaminen vain on niin mukavaa. Jos siinä sivussa saa tuotua mielenkiintoisia asioita esiin, muiden tietoisuuteen, on saanut jotain edes hitusen merkittävää aikaan.

Toivon että tämä ilo, joka tänään pulppuilee sisälläni ja välkähtelee ympärilläni, välittyy ainakin osittain myös tämän ruudun toiselle puolelle, bittiavaruuden muilla reunustoilla istuville, tämän tekstin lukijoille.🙂

Oikein ihanaa aamua ja päivää kaikille!

-Vesta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s