Hampailla on merkitystä

Lasten hampaiden hoito on koko perheen hampaiden hyvinvoinnista huolehtimista. Tietopläjäys hampaiden hoidosta. 

Hampaiden kunto ja suun terveys vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen terveydentilaan ja hampaiden sairauksilla on suoria yhteyksiä myös muiden sairauksien kehittymiseen. Hampaiden on kestettävä lapsuudesta vanhuuteen saakka, joten hampaista kannattaa pitää hyvä huoli. Hampailla on väliä!

Äidin raskaudenaikaisella ksylitolituotteiden käytöllä on vaikutusta sikiön hampaisiin.

Perheen hammashuoltotottumukset on hyvä säätää kuntoon jo raskausaikana:

– Kaikki pesevät hampaat aamuin illoin.

– Hampaita harjataan 2 minuutin ajan kaksi kertaa päivässä.

– Myös kielen ja ikenet voi puhdistaa hellästi hammasharjalla harjaamalla.

– Hammastahnaa ei laimenneta vedellä.

– Hampaiden pesun jälkeen tahna syljetään ja suu huuhdotaan pienellä määrällä vettä. Suuta ei pidä huuhtoa useampaan kertaan, jotta pieni määrä fluoria jää suuhun tehostamaan hampaiden pesua ja suojaamaan hampaita pesujen välillä.

– Hampaat kannattaa pestä ennen aamiaista, jotta aamiaisella nautitut happamat tuotteet, ym. eivät harjatessa vahingoita hampaiden pintaa. Vaihtoehtoisesti voi aamiaisen jälkeen ottaa joko xylitol-purukumin tai -pastillin ja harjata hampaat vasta tämän jälkeen. Illalla hampaat pestään viimeiseksi ennen nukkumaan menoa.

– Säännölliset ateriat syödään yhdessä 5-6 kertaa päivässä eikä niiden välillä popsita välipaloja (hampaat kestävät keskimäärin 5-6 happohyökkäystä päivässä).

– Janojuomaksi vesi, aterioilla voi juoda myös maitoa. Mehua kannattaa tarjota harvemmin.

– Aterioiden jälkeen pureskellaan hetki xylitol-purukumia, pienemmät lapset voivat imeskellä xylitol-imeskelytabletin.

Xylitol-purukumin käyttö ei yksistään riitä, sillä hampaiden harjaus hammastahnalla poistaa bakteerit suusta ja hampaiden pinnalta.

Vauvan ensimmäisen hampaan ilmestyttyä aloitetaan vauvan hampaiden harjaus.

0-2-vuotiaalle hammasharjaan sipaistaan pieni hippunen lasten hammastahnaa, jossa fluoripitoisuus on 1000-1100 ppm kerran päivässä, ja toinen hammaspesu hoidetaan pelkällä vedellä.

3-5-vuotiaalle hammasharjaan lapsen pikkusormen kynnen kokoinen määrä lasten hammastahnaa, jossa fluoripitoisuus 1000-1100 ppm aamuin illoin.

6-12-vuotiaalle hammasharjaan noin herneen kokoinen määrä (0,5-1,5 cm nokare iästä riippuen) hammastahnaa, jossa fluoripitoisuus 1450 ppm aamuin illoin.

Yli 12-vuotiaalle ja aikuiselle 1,5-2 cm nokare hammastahnaa, jossa fluoripitoisuus 1450 ppm. Aikuiset voivat käyttää lisäksi hammaslankaa.

Sokeria ja sokerisia herkkuja ei kannata tarjota alle 2-vuotiaille tai niiden määrää kannattaa rajoittaa ja käyttö rajata harvoihin kertoihin. Sama pätee hyvin happamiin tuotteisiin.

Karkkipäivä enintään kerran viikossa, ja silloinkin karkit kannattaa syödä yhteen menoon ja päälle xylitol-purukumi tai -pastilli. Lapsille riittää pienempikin karkkipussi tai karkkiaski. Näitä on myös xylitol-valmisteisina.

Reikiintymistä edistävä karies-bakteeri voi tarttua syljen välityksellä ihmiseltä toiselle, joten vanhempien ei pidä antaa lapselle ruokaa omalta lautaseltaan tai itse käyttämillään ruokailuvälineillä, eikä itse käyttää lapsen ruokailuvälineitä, syödä lapsen lautaselta tai maistaa lapsen ruokaa. Suulle suukottelussa on sama riski. Karies-bakteeri voi tarttua lapselle maitohampaiden puhkeamisvaiheessa.

Vaihda hammasharja tai sähköhammasharjan vaihtopää 3-4 kuukauden välein, tarvittaessa useamminkin.

Sähköhammasharja puhdistaa paremmin kuin perinteinen hammasharja.

Sähköhammasharjalla hampaat puhdistetaan kuljettamalla harjaa hitaasti hampaan pintaa pitkin eteen päin, kun taas tavallisella hammasharjalla harjatessa harjausliikkeen tulee olla nykyttävä.

Oral B sarjan hammasharjat ovat useampien tutkimusten mukaan yhtiä parhaiksi todettuja sähköhammasharjoja ja niiden puhdistustulos paras. Myös kuluttajat ovat arvioineet sarjan hammasharjat testeissä käyttömukavuudeltaan ja ominaisuuksiltaan parhaiksi. Itselläni ei ole kokemusta eri sähköhammasharjamerkeistä, joten en voi ottaa kantaa eri merkkien hyviin ja huonoihin puoliin. 

Perustoiminnot sisältävä laadukas sähköhammasharja on useiden tutkimusten mukaan riittävä, ja muiden kalliimpien harjojen lisätoiminnot eivät paranna hampaiden puhdistustulosta ja jäävät monesti tarpeettomina hyödyntämättä.

Lasten kohdalla harjaamista kannattaa ohjata ja valvoa, jotta lapsi ei harjaa liian kovaa ja jotta harjaaminen kestää kaksi minuuttia.

Hammastahnamerkkiä kannattaa vaihdella säännöllisesti, sillä eri hammastahnat sisältävät eri tyyppisiä fluoreja ja suu ja hampaat pysyvät tehokkaammin puhtaina.

Uutta tekniikkaa ovat ultraäänihammasharjat, jotka puhdistavat hampaat syvemmin ja tarkemmin kuin harjaustoimintoon perustuvat harjat. Niillä ei harjata likaa pois vaan ultraääni poistaa lian ja bakteerit. Itselläni ei ole näistä kokemusta, enkä tiedä hammaslääkäriliiton tai muiden tahojen suosituksia näitä koskien. 

Hammaslääkäriliiton ohjeet hampaiden puhdistukseen:

http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoa-suunterveydesta/hampaiden-ja-suun-puhdistus/hampaiden-puhdistus#.ViSh8H4rJQI

Suunvuoro:

http://www.suunvuoro.fi/

Suuhygienistin konstit lapsen hampaiden hoitoon (Helsingin uutiset):

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/129593-suuhygienistit-nama-konstit-varmistavat-lapsen-hampaiden-hyvinvoinnin

Koululaisen hampaiden hoito:

http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/suunterveys-eri-ikakausina/lasten-ja-nuorten-suunterveys/koululaisten-ja-nuorten#.ViStwX4rJQI

Hammaslääkäriliiton faktat karies-bakteerista:

http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/suun-sairaudet-ja-tapaturmat/hampaiden-ja-suun-sairaudet/karies-hampaan-reikiintyminen#.ViTg534rJQI

Lapsen hampaat:

http://www.lapsenhampaat.fi/

Neuvolan ohjeet hampaiden hoitoon:

http://www.hel.fi/hki/terke/fi/Terveyspalvelut/Lapsille+ja+nuorille/Lastenneuvonta/Leikki-ik_isen+hoito-ohjeita/Suun+hoito_1

Kemikaalikimaran ohjeita:

http://kemikaalikimara.blogspot.com/2013/10/lasten-hammastahnat.html

Hammaslääkäriliiton ohjeistus fluorista:

http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoa-suunterveydesta/hampaiden-ja-suun-puhdistus/fluori#.ViThDX4rJQI

Tohtori.fi:n ohjeet hammasharjan käytöstä:

http://www.tohtori.fi/?page=3177789&id=3700370

Yksivuotias vilperi

Yksivuotias vilperi

Emmi-kesakuu

Tyttö ja pikkuisen taidot kasvavat joka päivä hirmuista vauhtia. Tuntuu että joka viikko on koettu ja opittu hurjasti kaikenlaista uutta. 

Hitaasti mutta varmasti

… sujuu kävely.

Ensimmäiset kunnon kävelyaskeleet ilman tukea tyttö otti 26.5., nousipa sitä ennen keskellä lattiaa ihan itse seisomaankin! Toissapäivänä tyttö jo juoksenteli ja kaatua muksahti juoksun päätteeksi isolle lattiatyynylle.

 

”Onnellinen tupsahdus siis!” 🙂

 

Tyttö osaa myös tanssia hytkytellä. Pitää musiikista ihan kamalasti, ja melkein mikä tahansa genre käy, klassistakin kuuntelee ilme vakavana (on tullut muutaman kerran kokeiltua Mozartia, Vivaldia ja Bachia). Olen kuunnellut musiikkia aika laidasta laitaan – kuten yleensäkin teen – mankassa on soinut kaikenlaista Beatlesista, Rock’n’Rollista ja Bob Marleystä nykyisiin purkkapoppibändeihin. Frööbelinpalikat puolestaan on huvittavissa sanoituksissaan sen tyylistä lastenmusiikkia että sitä kestää aikuisenkin korva kuunnella.

Kokosin jokin kuukausi takaperin Emmille neljä cd:llistä lastenmusiikkia. Meille on kertynyt aika läjä cd:itä lahjoina ja itse ostettuina, joten päätin kerätä parhaat kipaleet samalle levylle. Tuli sitten vähän useampi levy kerralla… Mutta nyt hyvä puoli omatekoisissa kokoelma-cd:eissä on, että kappaleet on ryhmitelty tyylin mukaan:

1) perinteiset lastenlaulut (aina 1930-luvulta alkaen taltioituja nostalgisia nauhoituksia)
2) tunnetut lastenlaulut (kaikenlaista jänöjusseista, sammakoista, siileistä, ynnä muista)
3) suositut lastenlaulut (kaikki Röllistä, Taotaosta ja Muumeista Pocahontasiin)
4) hassut lastenlaulut (mm. Saukki ja oravat kuuraketteineen, Frööbelin palikat)

Joka cd:n loppuun olen laittanut pari tuutulaulua siltä varalta että cd otetaan jollekin reisulle mukaan ja autossa tai muualla tarvitaan rauhoittavaa musiikkia.

Tytön itsensä valitsemat lempikappaleet tuntuu olevan Weather Girlsien It’s raining men ja Madonnan Like a virgin. Nuo tulevat melko usein Radio Novalta, joten osa suosiosta johtuu varmaan siitä että ovat Emmille tuttuja, sillä kuuntelen Novaa niin usein. Kappaleiden energinen iloisuus ja menevä rytmikään ei varmasti ole pahitteeksi!

Hiekkalaatikolla on tullut leikittyä viime aikoina joka päivä. Pihalla leikkikavereita piisaa, ja välillä iskee kauhea ujostus, vaikka yleensä tyttö onkin todella seurallinen ja sosiaalinen, jopa siihen asti että yleensä hurmaa joka kerta kahvilassa käydessäni naapuripöydän asiakkaat – kummaltakin puolelta…

 

Sanoja, sanoja

Puhetta tulee kuin pienestä pitäjästä. Suuresta osasta en vieläkään ota selvää, mutta tahti on hirmuinen. Tyttö tahtoo selvästi kuulua joukkoon ja pälisee joukon jatkona samalla kun itsekin rupattelen muiden kanssa. Emmistä taitaa tulla

 

”yhtä puhelias kuin äitinsä…” 😀

 

Sanat äiti, isi, kissa, koira, kirja, kakka (jo vaipassa tai kohta tulossa ja pyytää potalle), ss-sss (pissa), nam-nam (nälkä), tä (mitä, pyytää toistamaan tai sanomaa uudelleen, etenkin jos kehuista on kyse), kroko/roko/joko-joko (puinen lelu-krokotiili) tulevat jo hienosti ja tyttö tietää hyvin niiden merkityksen. Koira-sana tuli erittäin hitaasti ja selkeästi, syvällisellä harkinnalla lausuttuna mm. silloin kun ulkona koira haukkui ponnekkaasti (siis räksytti sekopäisesti) ja Emmi oli hetken kuunnellut haukkumista ikkunan edessä.

 

Korvien ja silmien hieronta puolestaan on merkki väsymyksestä, ja tietysti vanha kunnon haukottelu. Kun tyttö aamulla herää, ei päivä alakaan itkulla, vaan pinnasängystä alkaa kuulua iloinen jutustelu, jossa toistuu paljon sana ”äiti”. Se saa kyllä hymyn huulille vaikka miten väsyttäisi!

 

Kerran nukuin sen verran sikeästi etten heti herännyt tytön verkkaiseen jutusteluun. Kun miehen herätyskello sitten jonkin ajan kuluttua soi ja hän nousi ylös, hän totesi hämmästyksekseen että tyttö selaili pinnasängyssään kaikessa rauhassa vauvakirjaa! Voi meidän pientä yksivuotiastamme, kyllä äiti oli ylpeä! Ja taisi muuten olla isäkin.

 

Tätä nykyä vauvakirjat ovat pinnasängyn vieressä laatikossa, josta tyttö saa niitä kätevästi poimittua pinnojen välistä itselleen. Yleensä herään kuitenkin aika pian kolinaan ja rapinaan kun tyttö puuhaa kirjojen kanssa, ja joinakin aamuina taaperon hirmuinen nälkä tai täysi vaippa lisäävät äidin huuteluun sen verran pontta, että sikeäunisempikin herää onneksi alta aikayksikön. Mukava silti havaita että tyttö on melkoisen kekseliäs. Jos mikään välitön tarve ei uhkaa, mutta uni ei enää paina silmää, tyttö silmittömän karjumisen sijaan keksii jotakin muuta tekemistä, siksi kunnes äiti tulee hakemaan hänet sängystä. Vaikka turvallistahan pinnasängyssä on, samassa huoneessa kuitenkin aamu-uniani tuhisen.

 

Isot tytöt osaavat syödä jo melkein ihan itse

Ruoat maistuvat edelleen hyvin. Nykyään tyttö syö melkein mitä tahansa, mitä hänelle vain uskaltaa syöttää. Yritän välttää kovin suolaisia, sokerisia ja mausteisia ruokia. Lisäaineet ja keinotekoiset makeutus- ja väriaineet ovat samaten pannassa.

 

Imetyskin on loppusuoralla. Imetän enää aamuisin ja iltaisin ennen nukkumaan menoa. Tyttö nukkuu onneksi koko yön syömättä, niin saa itsekin levätä. Ja nykyään päiväunillekin nukahtaa lämpimän lounasaterian jälkeen, niin silloinkaan ei enää ole tarvis imettää. Pieniä taistoja on näissä saatu käydä, jotta imetyskerrat on saanut jätettyä pois, mutta aika pian tyttö on ymmärtänyt uuden käytännön. En ole turvautunut mihinkään ihme kikkoihin, vaan

 

”yksinkertaisesti
vain päättänyt
jonakin päivänä”

 

lopettaa imetyksen tiettynä aikana. Mielestäni helpoin ja nopein tapa kaikille. Parina päivänä oli hieman lohdutonta itkua ja hammasten kiristelyä, mutta jo kolmas päivä meni niin että tyttö vain hymähti tyytymättömänä asialle, ja sen jälkeen homma alkoi luistaa.

 

Olen suunnitellut lopettavani imetyksen todennäköisesti pikkuhiljaa kokonaan syksyllä kun tyttö menee tarhaan. Nykyiset imetyssuosituksethan suosittelevat lapsen terveyttä ajatellen imettämään 1-1,5 vuotiaaksi, vaikka pidempäänkin voi hyvin imettää. Olen kuitenkin ajatellut että tarhaan meno on hyvä kohta lopettaa imetys, samalla kun päiväohjelmaan tulee kaikenlaista muutakin uutta. Iltavelli tuttipullosta pidetään varmaan vielä kauemman aikaa päiväohjelmassa, mutta sitähän voikin syöttää aina kolmivuotiaaseen saakka. Tosin epäilen että haluan siirtyä vellistä iltapuuroon kun tarharutiinit on saatu kunnolla luistamaan.

 

Hampaita tytöllä on… olen jo mennyt sekaisin laskuissa. 😀 11 kpl varmaankin. Kulmahampaat näkyvät ylhäällä ja ensimmäinen kruunuhammaskin on jo tullut, jihuu! Ruokien pureskelu onnistuu nykyään ihan eri tavalla kuin ennen. Ja kyllä ne ikenet sitten kutiavatkin! Lisää hampaita siis kovaa vauhtia tulossa.

 

Pihalla veden kanssa lutraus on huisin kivaa

Hyvä vinkki kaikille kuumuudesta ja helteestä nauttiville pienokaisille: ota keskikokoinen pesuvati, täytä se lämpimällä vedellä ja kanna ulos, nosta taaperosi istumaan tähän kotitekoiseen lasten mini-uima-altaaseen ja anna pari tilanteeseen sopivaa lelua käden ulottuville. Seurauksena on todennäköisesti rutkasti polskuttelua, sitäkin enemmän läiskyttelyä ja aivan vimmatusti kikatusta roiskuvalle vedelle! Käy hyvästä treenistä kun vauvauintiharrastuskin on kesälomatauolla. Hauskaa riittää – sekä lapsella että vanhemmalla – useamman tovin ajaksi.

 

Laitan vielä seuraavaan postaukseen

 

”limoncello”

 

-ohjeen kaikkien janoisten, Italian makuihin hullaantuneiden iloksi. Huom. nautittava kohtuudella! 😉

 

-Vesta

Purnausblogi: pakko olla kivaa! (siis vesikauhuisia hyeenoja ja pierupusuja)

Hyvä on, nyt luovutan ja teen tunnustuksen. Tämä päivä ei ole mennyt ihan putkeen. Tai tarkemmin sanoen: ollenkaan putkeen. Sisäinen blondi minussa irvistää ja kysyy: mitä helkattia minun oikein pitäisi tehdä?

Selvennetään vähän skenaariota. Naapurin koira haukkuu kuin vesikauhuinen hyeena. Mikä lie siihen iskenyt kun melkein tauotta on räkytettävä. Etäisesti kuuluu myös jonkin toisen koiran haukku, kun se kommentoi häiriköijän melskausta, sekin haukkumalla. Lapsi kitisee väsyneenä lattialla lelujensa joukossa, mutta ei halua syliinkään. Hampaiden tulosta kärsivä tyttö on aika sippi heräiltyään viime yön aamutunteina lähes tunnin välein kutisevien ikenien takia. Viime yönä kerätty univelka ei ole kuitenkaan mitään siihen verrattuna mitä olen saanut tuta kahtena edeltävänä yönä. Mutta mitäs siitä, nukkuminen onkin aivan yliarvostettua hommaa!

Tässä tämän päivän todellisuudenmakuiset lähtökohdat. Kuin eläintarhassa olisi.

purnausblogi

Jotta en vahingossa torkahtaisi, yritän rättiväsyneenä tehdä mitä tahansa, mitä unen puutteesta kangerrellen toimivat aivoni vain kykenevät suorittamaan. Tämä missio on ollut käynnissä aina aamuvarhaisesta asti.

Nyt lähes puolen päivän aikaan huomaan roikkuvani edelleen yöpaidassa olohuoneen sohvalla, selaillen nettiä ja vahtien samalla Duracel-pupun lailla ympäriinsä ähräävää jälkikasvuani. Viimeisten viidentoista minuutin aikana hän on ehtinyt avata tv-tason kaapin ja tutkia digiboksin kytkentöjä (ennen kuin keskeytin puuhan), roikkua portaiden alapäähän eilen asennetussa portissa, huutaa silmittömän raivon vallassa kun pahvikantisen lastenkirjan sivut eivät tottele häntä ajatuksen voimalla, pulauttaa hetki sitten syödyn aterian ylijäämäpalat lattialle ja hinkata niitä kädellä paremmin kiinni lattiaan, ennen kuin ehdin rievun kanssa paikalle hätiin, ja hihkua ylitsevuotavan riemun vallassa tästä kaikesta häslingistä säikähtäneelle kissalle, joka hurjan pakokauhun vallassa ryntää ”(kissan arvion mukaan turvallisen välimatkan päästä, siis hyvin kaukaa) lapsen ohi ja ylös portaita kohti yläkertaa. Minä katson tätä touhua osittaisen epäuskon, osittaisen epätoivon siivittämän, väsymyksenhuuruisen uupumuksen vallassa. Minä en voi kitistä, vaikka mieli tekisi.

Huh, helpottipa vähän purkaa tunnon tuskia huonosti onnistuneesta päivärutiinista. 🙂

Mielestäni äidin väsymyksestä huolimatta, ja varsinkin oman loistavan sisukkuuden (ne kipeät ikenet!) ansiosta tyttöni ansaitsee kivan päivän. Olen päättänyt että tänään on pakko olla kivaa. Nyt laitan siis koneen sivuun, keitän ison pannullisen kahvia ja menen vaihtamaan normaalit vaatteet päälle. Niin kuin kelpoäidin kuuluu. 😉

Tsemppiä muillekin hammaskeijujen ja -peikkojen huoltojoukoille!

-Vesta

P.S. Lisäyksenä mainittakoon että kun poimin tyttöni lattialta, halasi hän minua innoissaan ja antoi ihanan, märän ”pierupusun” poskelleni. Se on todellista rakkautta! 🙂 (*pierupusu tehdään vauvan toimesta, pärisyttämällä suulla kuin leikki-kuorma-autoa ajaessa, samalla kun naama painetaan tiukasti kiinni äidin poskea vasten)

P.P.S. Ykkösen aamu-tv:n ”Tänään otsikoissa”-ohjelman alussa toivotettiin ”oikein hyvä päivää”. Lausahdus naurattaa, mutta myös ilahduttaa. Toivotus tulee tarpeeseen. Kiitos ja oikein hyvää päivää ihan kaikille!!! 🙂 🙂

Huomio hampaisiin – nyt on xylitoliviikko!

Hampaiden hoitaminen on tärkeää. Hampaita tarvitaan yksinkertaiseen mutta elintärkeään tehtävään: hyväkuntoisilla hampailla ruoan pureskelu onnistuu paremmin, jolloin suuhun laitettu ruoka tulee hienonnettua huolellisemmin. Siten nautitun ravinnon ainesosat pääsevät paremmin imeytymään elimistöön. Hvä ja terveellinen ravinto pidentää tätä kautta ikää.

Tietoa aiheesta YLE:n sivuilla

http://lotta.yle.fi/rswebkta.nsf/sivut/ajankohtaista?opendocument&pageid=Content100942CCCD4

Kirjoitin hampaiden huollon tärkeydestä toissapäivänä: Vauvan hampaat ja terveydenhoito
https://domesticgoddezz.wordpress.com/2009/02/08/vauvan-hampaat-ja-terveydenhoito/.

Artikkelissa on mainittu oikeaoppinen harjaustekniikka, jonka kuvallinen ohje löytyy sivulta
http://kemi.terve.com/potilasohjeet/mims_binding?id=14950.

-Vesta

Vauvan hampaat ja terveydenhoito

Lapsen maitohampaat puhkeavat vajaan 6 kk:n ja reilun 3 ikävuoden välillä. Tässä on yksilöllisiä eroja lasten välillä, esimerkiksi meidän tytöllä hampaat ovat tulleet vähän keskivertoa aikaisemmin ja tiedän myös vauvan, jolla oli hampaita jo syntyessään!

Alla sivustolta http://www.nestlebaby.com/fi/baby_development/baby_health/teeth/ löytyvä

hampaiden puhkeamisaikataulu:

6-8 kk: 2 keskimmäistä alaetuhammasta
8 kk: 2 keskimmäistä yläetuhammasta
8-12 kk: 2 sivummaista yläetuhammasta
10-12 kk: 2 sivummaista alaetuhammasta
1 v 2 kk – 1 v 8 kk: 4 ensimmäistä poskihammasta
1,5-2 v: 4 kulmahammasta
2-3 v: toiset 4 poskihammasta

Oikea hampaiden harjaustekniikka
(tekstin alla linkki josta löytyy kuvallinen ohje):

  1. Pidä  harjaa viistossa asennossa ientä ja hammasta vasten. Liikuta harjaa kevyesti lyhyin edestakaisin vedoin.
  2. Puhdista hampaiden ulkopinnat aloittaen viimeisestä poskihampaasta. Etene harjauksessa 2-3 hampaan ryhmissä pienellä nykytysliikkeellä.
  3. Puhdista hampaiden sisäpinnat asettaen harja taas viistoon asentoon ienrajaan nähden.
  4. Vie harja pystysuoraan etuhampaiden takapinnoilla. Harjaa puolella harjalla lyhyin edestakaisin vedoin.
  5. Asetan harja puru-pinnalle ja harjaa pienin edestakaisin liikkein hammasrivin suuntaisesti.
  • Hyvä hammasharja on pehmeä ja pienipäinen. Tällaisella harjalla et vahingoita ientä  ja saat puhdistettua ahtaimmatkin kohdat.
  • Annostele hammastahnaa puolikkaan herneen kokoinen määrä.
  • Harjaa hampaitasi vähintään kahden minuutin ajan. hammasharjaa ei huuhdota harjauksen aikana.
  • Suuta ei huuhdota harjauksen  jälkeen.

Ohjeen lähdelinkki:
http://kemi.terve.com/potilasohjeet/mims_binding?id=14950
tai
http://kemi.terve.com/potilasohjeet/mims_binding/zclinic_st/st/s_potilasohje/opetteleoikeaharjaustekniikka1
(word-dokumentti)

Toinen sivusto harjaustekniikasta:
http://www.hammaskolmio.fi/Harjaus.html

 

Alle kouluikäisen lapsen hampaiden hoito-ohjeita:

0-1-vuotiaan hampaiden hoito:
http://kemi.terve.com/potilasohjeet/mims_binding?id=14922

1-2-vuotiaan hampaiden hoito:
http://kemi.terve.com/potilasohjeet/mims_binding?id=14912

3-vuotiaan hampaiden hoito:
http://kemi.terve.com/potilasohjeet/mims_binding?id=17871

5-6-vuotiaan hampaiden hoito:
http://kemi.terve.com/potilasohjeet/mims_binding?id=17886

Hammashoito-ohjeita isovanhemmille:

http://kemi.terve.com/potilasohjeet/mims_binding?id=16482

Raskaana olevan äidin ja odottavan perheen suun hoito:

http://kemi.terve.com/potilasohjeet/mims_binding?id=20027

Muita ohjeita lapsen sairastaessa
(mm. alle kouluikäisen tarttuvia tauteja, allergiat, hyönteisten puremat ja pistot, flunssa, koliikki, korvakipu, kyyn purema, ripuli, rokkotaudit, silmätulehdus, sinilevät, syylät, täit, yökastelu, ym.):

http://kemi.terve.com/potilasohjeet

Lisää tietoa eri sairauksista ja niiden hoidosta:

http://www.kaypahoito.fi/kotisivut/sivut.koti?p_sivusto=6&p_navi=1304&p_url=http://www.kaypahoito.fi/kh/kh_julkaisu.suositukset?p_tietokanta=khp

Vauvan kasvu ja kehitys, neuvolatarkastukset, rokotukset, ravitsemus, hampaiden hoito, sairastelu, vaivat ja muita ohjeita 0-1-vuotiaan lapsen perheille:

http://www.vantaa.fi/i_listasivu.asp?path=1;127;220;4720;33404;47391;47393

Vauvan kehitys kuukausi kuukaudelta:

http://www.miajoki.com/vauvuosi.htm

Toivottavasti näistä linkeistä on apua kaikille tietoa etsiville!

-Vesta