Taikalaatikon lumoissa

Hyvä, paha TV.

Jäin tässä päivänä muutamana pohtimaan TV:n ja kaikenlaisen hömppäviihteen merkitystä ihmisen elämässä. Olkoonkin että moni tv-sarja on melkoista soopaa, mutta ihmeen tehokkaasti ne toisinaan koukuttavat katsojan seuraamaan sarjaa jakso toisensa perään.

Tulee TV:stä onneksi kaikenlaista asiapitoisempaakin ohjelmaa, toisinaan. Uutiset, historia-, luonto- ja muut dokumentit, ajankohtaisohjelmat, jne. eivät ole onneksi jääneet kokonaan paitsioon alati lisääntyvien reality-ohjelmien alle. Niitä puolestaan alkaa olla minun mielestäni jo aivan tuskastuttavissa määrin, tosielämää riittäisi aivan tarpeiksi asti muutenkin.

Mutta ei asiaohjelmiakaan jaksa aina katsoa, varsinkaan pikkulapsiperheen kiireisen kotiäidin väsymyksen sumentamin silmin illalla kello 22.00 jälkeen kun sitkeinkin pikku sissi on vihdoin taintunut nukkumatin maille.

Silloin on ihana käpertyä sohvan nurkkaan katsomaan tallenteita nauhalta. Nauhalta siksi että ainakaan itse en ehdi – tai väsymykseltäni jaksa – katsoa ohjelmaa juuri sen esitysaikaan. Ja vaikka joskus ihmeen kaupalla ehtisinkin, iskee jollain mini-ihmisistä kuitenkin vessahätä, jano, paha uni tai muu kiireellistä toimintaa vaativa kriisi juuri kaikkein parhaimmassa/pahimmassa kohdassa.

Omaan ehdottoman koukuttavaan hömppään kuuluvat tällä hetkellä Villi Pohjola, Revolution ja Mentalist. Muita parhaimmistoon kuuluvia ovat mielestäni Frendit, Tanskalainen maajussi, Hyvät ja huonot uutiset, Kohde, Olipa kerran, Grand Designs, McLeodin tyttäret, Sinkkuelämää, Uutisvuoto, … Reality-ohjelmat eivät ole koukuttaneet ainakaan toistaiseksi mitenkään pahasti, lukuun ottamatta Australian MasterChefia, vaikka sitä katson vain jos satun TV:n ääreen sopivalla hetkellä, nauhalle se ei ole vielä päätynyt. Kun alkaa miettiä, ohjelmia löytyy siinä määrin että sitä alkaa jo itsekin pohtia, onko sittenkin joutunut taikalaatikon pauloihin aivan liiaksi asti? Helpottava havainto on kuitenkin se, että Elisa Viihteen tallenteille varattu tila uhkaa meillä jatkuvasti täyttyä eli ohjelmia ei ehditä katsoa sitä tahtia kuin niitä kertyy nauhalle. Sen seurauksena on jo muutamaan kertaan toteutettu tallennetilan ruoppaus, jossa yli 50% vanhoista katsomatta jääneistä tallenteista poistetaan surutta. Muutama kansio on ns. pyhää maaperää, mm. lasten – ja minun – rakastama Muumilaakson tarinoita, jotka säilytetään hamaan tulevaisuuteen saakka. 🙂

Tv:stä tulee paljon viihdyttävää katsottavaa ja jokaiselle jotakin, ja joskus tuntuu ettei sieltä tule yhtään mitään järkevää. Hyvä, paha TV, koukuttava, sohvaperunoittava ja viihteellinen, joskus sivistäväkin. Ilman sitä en haluaisi olla, mutta toisinaan tekisi mieli laittaa koko rakkine boikottiin, etenkin lapsilta, joiden kohdalla katseluaikaa onkin rajattu aika rankasti melkein pelkästään Pikku kakkoseen, mielestäni kaikkien aikojen ehdottomasti parhaimpaan lastenohjelmaan. Mutta pienillä on niin paljon puuhaa, eskaria, kerhoa, harrastusta, kaverikyläilyä ja touhuttavaa ulkona ja sisällä ettei TV:n ääreen juuri ennätä. Jokaiseen päivään mahtuu – ja tarvitaan – myös sellaista aikaa, jolloin lapsi ehtii keskittyä rauhassa omiin juttuihin, leikkeihin ja ajatuksiin, ilman järjestettyä ohjelmaa tai kiirettä. Silloin ei telkkaria tarvita. Sama koskee itseä. Ja hyvä niin. 🙂

Mukavaa syksyä kaikille taikalaatikon ja ihanan, pirteän, kirpeän – ja luojan kiitos helteettömän – syksyn lumoihin kietoutuneille!

-Vesta

 

Coachaa itsesi kuntoon!

Coach tarkoittaa valmentajaa esim. personal traineria, henkilökohtaista opettajaa. Vinkkaan ihanasta ilmaissovelluksesta puhelimeesi: Noom Coach.

Jos haluat saada vartalon timmiin kuntoon, päästä ylimääräisistä kiloista tai vain tehdä elämästäsi ja painonhallinnasta helpompaa, hanki itsellesi oma valmentaja! Jos personal traineriin ei ole varaa, seuraava sovellus avittaa loistavasti ongelmassa:

http://www.noom.com/

Sovelluksesta on kolme erilaista ohjelmaa: Noom Weight, Noom Walk ja Noom Cardio. Se on ilmainen ja sen saa niin Android-puhelimeen kuin iPhoneenkin.

Jos haluaa myöhemmin hankkia Pro-version ohjelmasta, se taisi kustantaa n. 5e kuukaudessa (ja jollakin hinnalla oli mahdollista hankkia myös aina voimassa oleva lisenssi ohjelmaan).

New York Times -lehden sivuilla oli juttu sovelluksesta:

http://gadgetwise.blogs.nytimes.com/2011/12/13/app-smart-extra-a-new-weight-loss-app/?_r=0

Juttu sai minut kokeilemaan Noomia, ja kävi niin että olen suorastaan ihastunut tähän ohjelmaan. 😀 Olen havainnut muutoksen omissa ruokailutavoissa. Kasvisten määrä on kaksinkertaistunut ja muistan syödä monipuolisemmin ja terveellisemmin, ja useammin.

Kaikilla ohjelma ei välttämättä toimi samalla tavalla, mutta itselle se toi kaivattua lisäboostia liikunta- ja ravintotottumuksiin.

Aktiivista päivää,

Vesta