Hyvän elämän Salaisuus!

Vinkkaan mielenkiintoisesta kirjasta, joka tuo uutta asennetta elämään ja tuulettaa pinttyneitä ajatusmalleja.

Hurraa-huuto Rhonda Byrnen kirjalle The Secret – Salaisuus, hurraa-huuto elämälle! 😉

Kirjan voi ostaa esim. täältä:

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=951033782X

Rhonda Byrnen The Secret -nettisivusto, jolta voi tilata myös viikoittain ilmestyvän piristysruiskeen sähköpostin muodossa:

Official Website of The Secret, www.thesecret.tv

Ajatusrikasta, myönteistä päivää toivottelee:

-Vesta

Sivistyneiden lasten salaisuus – eli kuinka kasvattaa bébé?

Jos haaveilet rauhallisesti ja järkevästi toimivasta uhmaikäisestä, koko yön nukkuvasta vauvasta, sosiaalisesta ja hyväkäytöksisestä taaperosta ja omasta ajasta, tämä kirja on ehdottomasti sinulle! Se sisältää nipun järkeenkäypiä lastenkasvatusohjeita (ei sääntöjä!). 

Kolmen alle kouluikäisen lapsen kanssa kotona ollessa sitä törmää jos jonkinlaisiin tilanteisiin ja joskus kovastikin päänvaivaa aiheuttaviin ongelmiin. Lapsia, lapsuutta ja lastenkasvatusta käsittelevät kirjat kiinnostavat. Niinpä satuin törmäämään tähän mielenkiintoiseen opukseen: Pamela Druckerman – Kuinka kasvattaa bébé? Vanhemmuus Pariisin malliin. Havaitsin että se on kirjastossa hyvinkin varattu teos. Sain varausjonosta ”jonotuspaikan” ja odottelin omaa kappalettani useampia kuukausia. Mutta vihdoinkin se on täällä, olen päässyt lukemisen alkuun ja hyvään alkuun päässytkin! Kirjan oppeja on testattu vaivihkaa oman jälkikasvun kanssa ja tulokset ovat suorastaan kutkuttavia…

Nyt olen niin rakastunut kirjaan että harkitsen oman kappaleen ostamista.

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9522341487

Kirjan – ja sen mukaan myös ranskalaisen lastenkasvatuksen – kantava voima on ”cadre”, kehys. Kehys tarkoittaa lapselle asetettuja sääntöjä, joita noudatetaan tiukasti ja peräänantamattomasti joka tilanteessa, mutta kehyksen sisällä lapsella on täysi vapaus toteuttaa itseään vapaasti, vapaus löytää maailma ja elämän kauneus.

Pääosa kirjasta kiteytyy termiin ”la pause”, tauko. Se tarkoittaa että lasta kasvatetaan kärsivällisyyteen, odottamisen taitoon, turhautumisen sietämiseen, jokaisesta hetkestä nauttimiseen ja muun maailman huomioon ottamiseen – ei pelkästään omiin tarpeisiin ja toiveisiin keskittymiseen ”kaikki-mulle-tänne-heti”-kamaluuden tapaan – jo pienestä pitäen. Ranskalaiset eivät sano ei, he sanovat: odota. Ei-sana on säästetty todellisiin ongelmatilanteisiin.

Lasta kannustetaan käyttäytymään – ei kiltisti – vaan viisaasti ja tyynesti, rauhallisesti ja järkevästi. Se on hyvä kannuste. Lapsi tietää että hän voi itse päättää käyttäytyä fiksusti. Taito ja tahto tähän löytyy jo valmiiksi hänestä. Jos häneltä kielletään jotain, syy kerrotaan lyhyesti. Turhia kieltoja yritetään välttää. Aikuinen näyttää mallia. Kun hän ei hermostu, huuda eikä vihastu, ei lapsenkaan tarvitse toimia siten. Kärsivällisyys on siis myös aikuisen hyve.

Tämän ohella kirjassa painotetaan todellista keskittymistä lapseen ja aitoa paneutumista hänelle tärkeisiin asioihin, lapsen kuulemista ja huomioimista hänestä aidosti kiinnostuneena, ja hänen hyväksymistään sellaisena kuin hän on. Jokainen on omanlaisensa persoona. Mutta jokaisen tulee ottaa myös toiset huomioon. Kukaan ei voi käyttäytyä miten sattuu.

Lapselle tarjotaan paljon tilaisuuksia kokea ja oppia – mutta pääasiassa omatoimisesti ja itse keksien – ilman että häntä määrätietoisesti sparrattaisiin tai opettamalla opetettaisiin suorittamaan asioita. Lapselle annetaan pikku hiljaa vaativampia ja vaativampia tehtäviä. Hän osallistuu arkipäivän askareisiin ja häntä opastetaan varovasti myös ruoanlaiton saloihin. Kirjassa on perinteisen joguttikakun ohje, kakun, jonka monet ranskalaislapset oppivat valmistamaan jo hyvinkin pienenä. Lasta viedään ravintoloihin ja häntä opetetaan arvostamaan ruokaa ja ruokakulttuuria, ja keskustelemaan siitä. Ranska on herkkusuiden luvattu maa, ja se näkyy myös lastenkasvatuksessa.

Kirjassa puhutaan tasapainosta. On hyvä muistaa pyhittää tarpeeksi aikaa myös muille elämänalueille kuin lapsille, lastenhoidolle ja kasvatukselle, jotta elämä pysyy tasapainossa.

Alla linkki Ylen nettisivulle jossa kirjaa on esitelty. Tuolla joku on tullut kommentoineeksi, etteivät kaikki perheet toimi Ranskassa näin – kuten eivät varmaan toimikaan – eiväthän äidit ja isät Suomessakaan toimi kaikki samalla tavoin. Sama se oikeastaan minulle käytetäänkö tätä mallia Ranskassa vai ei, meillä se toimii. Vanhempi lapsi on vähentänyt höseltämistä, uhmaikäinen karjumista ja kummankin kohdalla uhittelu ja kiukun puuskat ovat vähentyneet. Vauvan olen saanut ilman huutoa ja heräilyä nukkumaan läpi yön, ja meillä nukuttaisiin nyt rauhallisia öitä, ellen olisi päättänyt imettää häntä ”vapaaehtoisesti” kerran yössä. Omasta mielestäni poika on vielä sen verran pieni että imetys kerran yössä on järkevää, tuntuu myös että yöimetys tehostaa merkittävästi maidontuotantoa. Olen siis etsinyt tasapainon yöunien ja toimivan imetyksen välillä.

http://olotila.yle.fi/perhe/lasten-kasvatus/pamela-druckerman-ja-ranskalainen-kasvatuskaytanto-kuinka-kasvattaa-bebe

Jogurttikakun – Gâteau au yaourt – resepti (kirjan resepti poikkeaa hieman alla mainitusta; sovellutuksia on monia ja kakkutaikinan sekaan voi halutessaan lisätä mainittujen ainesten lisäksi kaikenlaista pakastemarjoista, suklaarouheesta tai persikan palasista sitruunankuoriraasteeseen, tai vaikkapa tilkkasen ranskankermaa; ja mikäli pidät vähemmän makeista kakuista, vähennä rohkeasti sokerin määrää):

http://www.gateau-au-yaourt.info/recette-gateau-au-yaourt.html

Kuten tarkkasilmäiset ehkä huomasivat… 😉 …ohje on ranskankielinen, joten ranskankielentaidottomat voivat käyttää apuna Googlen sanakirjaa (copy-pastella tekstin pätkä siihen ja käännä) tai jotain muuta nettisanakirjaa:

http://translate.google.com/

Pamela Druckermanin kirja on hyvin toisenlainen kuin aiemmin blogiin linkittämäni lastenkasvatusohjeisto Domestic Goddezz – Apua lastenkasvatukseen, johon olin sattunut netissä törmäämään. Kumpikin on antanut rutkasti aihetta ajatteluun ja omien toimintamallien objektiivisempaan tarkasteluun. Kasvatusohjeita on jos jonkinlaisia, eivätkä mitkään niistä ole välttämättä suoralta kädeltä oikeita tai vääriä. Lastenkasvatus ei ole salatiedettä, eikä siitä tiedettä ole välttämätöntä minusta tehdäkään. Ilman kirjoja, oppaita, ohjeistoja, neuvoja, ynnä muita pärjää vallan mainiosti pelkkää maalaisjärkeä ja logiikkaa käyttämällä. Tosin en koe pahaksi toisinaan tuulettaa omia ajatusmalleja, pysähtyä katsomaan asioita eri näkökulmasta ja pohtia voisiko jonkun asian tehdä sittenkin toisin.

Ja vielä vinkki rauhallisiin öihin:

Kun vauva yöllä itkee, kuuntele onko itku oikeastaan pelkkää kitinää (meillä sekin toisinaan varsin kovaäänistä mölinää). Kitinä eroaa itkusta siten että itkussa on häivähdys hätäännystä, kitinässä ei. Kitinä on mölinää, itku parkumista. Kuulet kyllä eron jos maltat keskittyä tarkkailemaan. Jos kyseessä on kitinä, odota. Reagoi siinä vaiheessa kun kitinä muuttuu itkuksi tai parkumiseksi. Mene sitten vauvan luokse. Anna vauvalle tutti, paijaa hieman päätä ja mene takaisin nukkumaan. Toista tarvittaessa. Jos sama jatkuu ja vauva hätääntyy, lohduta ja tuudita tarvittaessa hetki sylissä. Jos vauva ei rauhoitu, syötä hänet. Vauvaa ei siis tarvitse ”huudattaa”, riittää että kuuntelee onko hänellä hätä. Tämä pätee alle 4 kk ikäisiin vauvoihin. Sen jälkeen yöimetyksestä pois tottuminen voi vaatia hieman huudattamistakin (lyhyt hetki itkua/parkua ennen kuin menee vauvan luokse, ei vauvan jättämistä huutamaan), opastaa kirja, vaikka itse en raatsi tällaista ”huudattamista” harrastaa. Olen sitä mieltä, että mieluummin vauva kitisee hieman yöllä, kuin että minä kitisen väsymyksestä pitkin päivää. Samaa kärsivällisyyttä opetetaan myös päivällä. Vauvan luokse ei tarvitse rynnätä salamannopeasti jokaisesta pienimmästäkin inahduksesta. Vauvaakin voi opettaa jo hieman odottamaan pienen pieniä hetkiä, kärsivällisyys on hyve. Pienikin jaksaa jo hetkisen odottaa kun tietää että se kestää vain lyhyen tovin ja odotus aivan kohta palkitaan.

Vauvan tarpeisiin on kuitenkin aina vastattava eikä vauvaa saa jättää yksin itkemään hädissään! Vauvan kohdalla odotustauko on hyvin minimaalinen!! Tässäkin tapauksessa – kuten lastenkasvatuksessa muutenkin – minusta ensi arvoisen tärkeää on empatia, empatia ja empatia!

Leppoisaa kevätpäivää! Jospa lumetkin kohta lähtisivät lopullisesti pois kesän tieltä kuljeksimasta. Kesäkuuhun on enää 52 piskuista päivää!

-Vesta

Superruoka kehon immuunijärjestelmälle – lohirisotto

Erittäin terveellinen ateria. Tekee hyvää etenkin silloin, jos vastustuskyky tuntuu olevan alhaalla, flunssa tuntuu vaivaavan liian säännöllisesti tai kaipaat muuten kunnon terveyspommia ruokavalioosi. Ohje on koostettu kirjan ”Ruokatohtori – terveyttä edistävä ruokavalio, Ian Marber, Vicky Edgson” pohjalta. Kirjassa on paljon tietoa eri ruoka-aineista, niiden sisältämistä vitamiineista ja antioksidanteista. Lisäksi hyvä hakemisto, jonka avulla kirjasta pystyy hakemaan tietoa eri asiasanojen perusteella, esim. vilustumistaudit, täysjyvävilja, stressi. Itse valmistin tätä flunssaiselle pikkuiselleni ja perheelle, jotta flunssat pysyvät kaukana!

Seuraavat ainekset nimenomaan tekevät ruoasta SUPERterveellisen, joten juuri niitä kannattaa käyttää, tosin voi ne halutessaan korvata muilla aineksilla. Kasviksista löytyy myös muita terveellisiä aineksia, kuin mitä tässä ohjeessa on käytetty, niitä voi halutessaan lisätä mukaan, esim. superterveellistä vesikrassia tai vaikka porkkanaa, kaalia tai tomaattia. Mitä kaapista nyt sitten löytyykin. Kasvikset ovat terveellisiä ja siten aina hyvä lisä ruokaan!

(n. 4-6 hlölle)

Ainekset:

300-400g kirjolohta
3 dl täysjyväriisiä
9 dl vettä
1 tl suolaa
1 sipuli
1 punasipuli
2 valkosipulin kynttä
pieni pala purjoa
pieni pala inkivääriä
pieni pala lanttua
2 varsisellerin vartta
pieni nippu tuoretta pinaattia (tai 2 pakaste-pinaattikuutiota joita itse käytin tässä)
puolikas parsakaalia (tai pakasteparsakaalipaloja)
oliiviöljyä
mustapippuria
basilikaa
timjamia
rakuunaa
korianteria
hieman sitruunan mehua

Valmistus:

Kiehauta vesi, lisää suola ja riisi, ja jätä kannen alle hiljalleen keittymään. Kuori, huuhtele ja pilko sipulit ja kasvikset. Pilko toisella leikkuulaudalla lohi pienehköiksi kuutioiksi. Kuullota hetki sipuleita, purjoa ja inkivääriä öljyssä. Lisää lanttu, varsiselleri ja lohi pannulle ja anna paistua hetki välillä varovasti sekoitellen, kunnes lohipalojen pinta on hieman kypsynyt. Voit halutessasi lisätä paistokseen ripauksen suolaa paiston aikana, mutta muista että suolaa on myös jo riisin keitinvedessä.

Lisää kasvis-lohi-seos riisin joukkoon kattilaan. Lisää myös pinaatti, parsakaali ja mustapippuri. Sekoita varovasti, jätä hiljalleen kiehumaan kannen alle.

Kun riisi on valmista (kun vesi imeytynyt, voit maistaa lusikalla onko riisi tarpeeksi kypsää), siirrä kattila pois levyltä, lisää yrtit ja purista risottoon hieman sitruunan mehua. Sekoita vielä kerran varovasti ja jätä siksi aikaa kannen alle tekeytymään kun katat ruokapöydän. Valmista!

Lisähuomiot:

* Lihaversion risotosta saat korvaamalla lohen samalla määrällä kalkkunan rintaa, joka on terveellistä ja vähärasvaista lihaa.
* Tarjoa lisänä raikasta salaattia, esim. seuraavista aineksista valmistettuna: vesikrassia, pinaattia, punasikuria, roomansalaattia, kesäkurpitsaa, kurkkua, ja puna-, salaatti- tai keltasipulia, nämä todella terveellisiä, samoin tomaatti ja punainen ja keltainen paprika jotka sopivat myös hyvin salaatin joukkoon.
* Muita hyviä lisukkeita ovat kokojyväviljasta valmistettu, seesamin siemeniä sisältävä leipä ja esim. appelsiini- tai mustaherukkatuoremehu tai maito.
* Hyvä jälkiruokavaihtoehto on esim. jokin seuraavista ”terveyspommeista”:
– tuoreista hedelmistä, kuten appelsiini, kiivi, mango, valmistettu hedelmäsalaatti, jonka liemeksi käy vaikka tuoremehu-vesi-seos
– marjapirtelö, esim. maustamatonta j0gurttia, banaania, mustaherukoita, karviaisia, vadelmia, mustikoita, sekoita tehosekoittimessa, makeuta halutessasi ripauksella sokeria tai tilkalla hunajaa
– cashew-pähkinöitä (sisältävät mm. e-vitamiinia, sinkkiä ja seleeniä), mieluiten suolattomia mutta suolaisetkin käyvät, jos niitä ei ihan joka viikko popsi
* Jos käytät basmati-, risotto-, tms. vaaleampaa riisiä, sen keittoaika on lyhyempi, jolloin kannattaa ensin paistaa kasvis-kala-seos ja vasta sen jälkeen laittaa riisi kiehumaan ja lisätä kasvis-kala-seos saman tien kattilaan riisin kanssa.
* Tuoreyrtit ja -kasvikset ovat aina terveellisempi vaihtoehto, mutta voit käyttää hyvin myös kuivattuja tai pakastettuja mausteita ja kasviksia. Jos käytät kuivamausteita, ne kannattaa lisätä kun riisi on lähes valmista, jotta yrtit ehtivät pehmetä. Tuoreyrtit ja sitruunamehu taas on hyvä lisätä aivan lopuksi.

Sweet, sweet surrender

Sweet, sweet surrender

Kirja jota vasta luen, mutta jolla on jo nyt alkanut olla hienoisia vaikutuksia ajattelutapaani, avioliittooni ja elämääni. Lyhyesti sanottuna, kuinka tulla tyytyväiseksi, lakata murehtimasta turhia, saada unelmiensa avioliitto ja löytää puolisostaan taas se ”unelmien mies”, jonka aikoinaan tapasi. Asiaa myös kuukupista.

Mielenrauhaa, miessuhteita ja naiseuden iloa

Alkuun haluan todeta etten ole antifeministi, feministi, vanhanaikaisen avioliittomallin (tyyliin ”nainen on miehensä palvelija”) kannattaja tai mitään muutakaan vastaavaa, pikemminkin päin vastoin. Olen melko pitkälle sitä mieltä että kun nainen ja mies ovat tasaveroisessa suhteessa toisiinsa, kummallakin osapuolella on mahdollisuudet olla tyytyväinen.

Sitten itse asiaan.

Satuin kuulemaan kirjasta, jota olen parhaillaan lukemassa.

 

The Surrendered Wife
by Laura Doyle

– A step-by-step guide
to finding intimacy,
passion and peace
with a man

 

Kuulostaako innostavalta? Niin minustakin. 😉

Mm. kirjan ”Miehet ovat marsista, naiset venuksesta” kirjoittaja John Gray on kuvannut kirjaa sanoin ”Practical and valuable”, siis käytännöllinen ja rakentava. Kyllä, minunkin mielestäni kirja on asiantunteva ja lajissaan arvokas.

Kirja voi olla helpottavaa luettavaa

  • sellaiselle, joka joskus on suhteessaan kärsinyt liiallisesta, turhauttavan säännöllisestä tai turhan suuret mittasuhteet saavuttavasta asioista kiistelystä, riitelystä ja siitä seuraavasta turhautumisesta
  • sellaiselle, joka joskus on tuntenut olonsa vastuiden taakan näännyttämäksi tai ylikuormitetuksi perheen, töiden ja oman, puutteellisen (tai puuttuvan) vapaa-ajan keskellä
  • sellaiselle, joka joskus on murehtinut etukäteen tai huolestunut asioiden nykytilasta tai tekemättömien asioiden yhä kasvavasta listasta
  • sellaiselle, joka joskus on ollut turhautunut miehensä tapaan tehdä asiat (tai jättää ne tekemättä) tai kritisoinut miehensä tekemisiä, valintoja, päätöksiä, jne.
  • sellaiselle, joka kaipaa rauhallisia, leppoisia koti-iltoja perheen kesken, ilman turhaa kinaamista ja sen seurauksena kireäksi käyvää ilmapiiriä
  • sellaiselle, joka kaipaa omaa aikaa, jolloin ehtisi huolehtia itsestään, harrastaa ja tavata ystäviä
  • sellaiselle, joka on suhteessa miehen kanssa, on joskus ollut tai suunnittelee joskus olevansa

 

Kirja tarjoaa
joukon rohkeita, mutta
ajatuksia herättäviä mielipiteitä,
osuvia ja joskus
nauruhermojakin kutkuttavia
esimerkkejä
ja radikaaleja,
toisinaan ristiriitaisiakin tunteita
herättäviä ratkaisumalleja.

 

Vielä en osaa sanoa, mikä tulee olemaan oma päätökseni asian suhteen kirjan lukemisen jälkeen. Silti olen varma, että jonkinlaista muutosta tapahtuu. Sen verran kyllästynyt olen asioista ja niiden tekemistavoista kiistelyyn ja turhanpäiväiseen jahkaamiseen ja väittelyyn, ja joskus edellisistä sukeutuviin riitoihin.

Luulen että vaikka oman suhteen tilanne ei olisi yhtä pahassa jamassa, kuin kirjan kirjoittajan suhde, kirjasta voi olla suhteen eteenpäin kehittämiselle huomattavaa hyötyä. Tai ainakin näin toivon (oma lehmä ojassa).

Kirjan ajatusmallia ei kannata pelästyä ja hylätä kirjaa sen perusteella samoin tein. Vakuutan, että itselläni oli huomattavan suuria ennakkoluuloja ja epäilyksiä opuksen suhteen ennen kirjan lukemisen aloittamista. Olen saanut useampaan kertaan yllättyä positiivisesti. Kaikkea en silti sentään purematta niele. 😉 Vaikka ei haluaisikaan kirjan esittämän vaimon roolimalliin, kirjasta löytyy paljon rakentavia palasia oman suhtautumisen korjaamiselle miestä, suhdetta ja itseasiassa koko elämää kohtaan.

Kaikkia käytäntöjä tuskin tarvitsee toteuttaa täsmälleen kirjan esittämällä tavalla, saadakseen aikaan myönteisiä vaikutuksia omassa suhteessaan. Kirja antaa silti rutkasti ajattelemisen aihetta. Itse ainakin olen jäänyt jo useampaa otteeseen lukemisen ohessa pohtimaan, mitä oikeastaan todella tahdon ja mitkä asiat ovat minulle oikeasti tärkeitä.

Enempää en osaa vielä sanoa, kannattaa lukea kirja itse. Itselläni on tuo vaahtokylpy-kantinen versio kirjasta, se on mielestäni hauska. Käsittääkseni Bookplussan tarjoama kirja, jossa on ruusu kannessa, on täsmälleen sama opus.

Tätä kirjoittaessani huomasin, että netistä löytyy myös Laura Doylen vastaavanlainen kirja sinkuille.

 

Mikä ihmeen kuukuppi

Asiaa nerokkaasta, ekologisesta ja kuukautissotkuista vapauttavasta kuukupista.

Tämä on toinen uusi asia, josta olen innostunut. Raskauden ja imetyksen aikana sain nauttia menkattomasta ajasta. Kun kuukautiset sitten imetyksen vähentyessä ilmestyivät takaisin, totesin etten ollut muistanut kuinka karmaisevaa kuukautisaika voi toisinaan olla. Sen tuloksena kokeilin uudelleen läpi erilaisia side- ja tampoonimerkkejä, todeten lopulta etten ollut tyytyväinen mihinkään vaihtoehtoon.

Muistin joskus lukeneeni kuukautiskupista, lyhyemmin kuukupista. Homma oli aiemmin tuntunut ylettömän hankalalta ja jotenkin epäilyttävältä. Nyt olen hankkinut oman kuukupin, mutta en ole vielä päässyt sitä testaamaan ”tositilanteessa”. Kuukuppeja on vaikka mitä mallia (esittelyjä mm. Kuukuppi.fi- ja Kuukuppikunta.net-sivustoilla, linkit jutun lopussa). Kuppimerkkien välillä on eroja. Usein joka merkissä on kaksi kokoa: pieni ja iso. Itse ihastuin LadyCupiin, niitä saa eri väreissä, joten valinnanvaraa löytyy.

Netistä laajasti lukemieni kommenttien ja kokemusten perusteella juuri kukaan ei ole katunut kuukupin hankkimista. Se ei siis voi olla kovin paha juttu. Joku jopa kirjoitti että pahin ongelma kuukupin kanssa on se, että menkat unohtuvat. Mikä ihana vapaus!

Kuukuppia on tyhjennettävä vain pari kertaa päivässä ja sen kanssa voi täysin huoletta harrastaa uintia ja urheilua, eikä se näy millään tavalla päälle päin. Kuukuppia ei myöskään tarvitse käydä vaihtamassa uinnin tai urheilun jälkeen. Kuukuppi ei myöskään haise (kuten siteet tai tamppooni), koska kupissa oleva veri ei pääse hapettumaan kehon sisällä. Homma ei siis ole käytännössä yhtään niin epämiellyttävää kuin siteiden ja tampoonien kanssa temppuilu.

Terveysriskeihin nähden
kuukupilla on myös
etuja sekä tampooniin 
että siteisiin nähden,
se on siis riskittömämpi vaihtoehto
.

Kuukuppi on myös paljon
ekologisempi tapa
käsitellä menkkoja kuin
kertakäyttöiset kuukautissuojat.
Ympäristötietoiset ottavat
kuukupin varmasti
innoissaan vastaan!

Miksi sitten kuukuppi ei ole mahtavassa suosiossa? Ehkä sen tunnettuus on vielä melko pieni. Koska yksi kuukuppi kestää käyttäjänsä käytössä vuosia, sen valmistajat ja markkinoijat eivät voi haalia sen myynnin avulla yhtä suuria summia kuin kertakäyttöisten kuukautissuojien tuottajat, joten todennäköisesti heillä ei ole käytettävissään suuria summia tuotteen mainostamiseen ja markkinointiin. Käsittääkseni kuukuppi on hiljalleen yleistymässä naisten keskuudessa, sitä mukaa kun tutut ja ystävät suosittelevat kuppia toisilleen. Aion nyt liittyä tämän jutun myötä kupin suosittelijoihin, tosin vielä puolinaisiin, enhän ole vielä kokeillut asiaa itse.

Mikäli homma kiinnostaa, netistä löytyy suomenkielinen kupittelijoiden oma keskustelupalsta (jonne linkki jutun lopussa) ja käsittääkseni aiheeseen vannoutuneiden keskuudessa on jossain päin maailmaa jopa tapaamisia. Kuukuppi on siis saanut jo oman hypetysporukkansakin.

Kannattaa lukea itse lisää. Kuukuppeja voi ostaa mm. Kuukuppi.fi-sivustolta (nettikauppa, linkki jutun lopussa, itse hankin kupin täältä). Myös erilaiset eko- ja luontaistuotekaupat myyvät kuppia. Ruohonjuuresta saa kuukuppeja, tosin ei muistaakseni LadyCupia, mikäli päätyy tuollaiseen ”suloisen” värikkääseen kuppiin.

Linkkivinkit

http://www.bookplus.fi/kirjat/doyle,_laura/the_surrendered_wife-4429581

http://www.kuukuppi.fi/

http://www.kuukuppikunta.net/

http://www.ladycup.eu/

http://www.surrenderedwife.com/

 

 

 

Ihanaa syksyä kaikille,

Vesta ❤