Relationship games… <3

Seksi. Se vaiettu mutta jokaiselle tuttu asia. Sitä voi olla aina ei-sopiva-määrä. Onhan kyseessä kahden individuaalisen ihmisen välinen kahdenkeskinen toiminta, ja jokaisella on yksilöllinen käsitys niin kyseisen toiminnan ideaalista määrästä kuin suoritustavastakin. Olettaen ettei puhuta masturbaatiosta. 😉

Kirjoitan tästä aiheesta, koska se kuuluu osaksi naisen ja miehen suhdetta, ja siten osaksi tätä blogia. Kirjoitan, vaikka aihe saattaa olla varsinkin meille käytännöllisille ja jäyhille suomalaisille hieman arka ja vaikea asia, ainakin julkisesti. Aiheesta vaietaan tai puhutaan melko niukalti neuvolassa, äitiyspakkauksen ohjemateriaalissa, ynnä muissa tahoissa. Eihän siitä ole kovin sovinnaista puhua julkisesti. Saati sitten että rustaa kirjoitelman blogiinsa, varsinkin jos se muilta osin on jotakuinkin sivistynyt ja kunnollinen. Mutta näin minä aion tehdä.

Lapsiperheessä tämä aikuisten ajanviete ja yksi suhteen suurista kulmakivistä vaatii päivittämistä. Enää ei olla kaksin. Oma ja kahdenkeskinen aika on yllättäen kutistunut minimiin, ainakin vauvaperheen arjessa. On muita henkilöitä, jotka on aina ja kaikessa otettava huomioon ennen omia tarpeita: lapset. Miehestä ja naisesta on tullut isä ja äiti, joskus tuntuu että hyvinkin pitkälti ensisijaisesti. Naiseus – ja miehisyys – siintää jossain sen ihanan, mutta kaiken muun alleen nielevän perhearjen takana.

Perhettä perustava saattaa olla täysin tietämätön näistä häntä odottavista haasteista suhderintamalla. Ainakin minulle asiain uusi tila valkeni kokonaisuudessaan ja pikkuhiljaa sitä myötä kuin vauva-arki alkoi rullata ja tajusin että se minkä olin luullut olevan väliaikainen tilanne, tulisikin olemaan paljon pysyväisempää laatua. Vaikka olin osannut jotain tuon suuntaista uumoilla, olin uumoillut täysin eri mittakaavassa!

Lapsiperheistä puhuttaessa puhutaan usein paljon perheen yhteisestä ajasta. Puhutaan velvollisuuksista, oikeuksista ja tarpeista. Puhutaan omasta ajasta. Puhutaan suhteen hoitamisesta, sen toisen puoliskon muistamisesta, huomioimisesta ja huomioon ottamisesta. Se mikä ennen on hoitunut kuin itsestään, tuottaa nyt yllättäen ylimääräistä päänvaivaa ja vaatii lisäenergiaa, jota ei muutenkaan tunnu olevan tarpeeksi tarjolla. Kahvikuppi tuntuu olevan jatkuvasti tyhjä, tai vähintäänkin puolityhjä.

Kuitenkin, jollain konstilla kaikki edellinen olisi saatava tasapainoon, jotta arki toimisi. Jotta suhde toimisi. Jotta lapsilla olisi turvallinen, huolehtiva ja rakastava koti. Jotta kaikki jaksaisivat. Ja ennen kaikkea: jotta kaikilla olisi edelleen hauskaa. Hauskuus ei saa unohtua elämästä! Silloin kaikki käy liian vakavaksi, ja pahimmassa tapauksessa tulee vaikeuksia. Joko omassa jaksamisessa, lasten hyvinvoinnissa tai parisuhteessa.

Kullan kanssa makuukammariin vetäytyminen ei käykään enää niin helposti, nopeasti ja yksinkertaisesti, varsinkin jos samassa huoneessa seisoo tukevasti pinnasänky. Romantiikka saattaa muutenkin olla välillä kaukana maidon tiputellessa rinnoista ja tuoksuessa jokaisessa vaatteessa, hiuskarvassa ja iholla, taustallaan vauvan pulautusten ödööri, joka – vaikka onkin rakkaan, söpön kullannuppusen aiheuttamaa – ei välttämättä ole se tehokkain parin välinen kiihotuskeino seksuaalisessa mielessä. Vauvan herätessä uniltaan ”juuri oikeaan aikaan” ja yöimetysten tummentamien silmänalusten yhä tummentuessa mieleen alkaa väistämättä hiipiä pelko: tätäkö se sitten on hamaan keski-ikään saakka? Siihen päälle liivinsuojilla varustetut rintsikat – olivatpa kuinka seksikkäät tahansa – ja peilistä katsova nainen, joka näyttää erehdyttävästi samalta kuin itse jotakuinkin 9 kk aikaisemmin oli, mutta tukka pystyssä, meikittä ja hajuvesittä, enemmän ja vähemmän rynttyisissä kotivaatteissa ja mielessä unelma siitä että maha – tai ainakin vatsanahka – jo pian kutistuisi täysin entiselleen (kyllä se useimpien kohdalla kutistuukin, ei hätää!). Joillekin tähän päälle tulevat vielä raskausarvet. Hyvää jatkoa ja onnea tulevaisuudelle. 😉 Sitä kyllä tarvitaan. Samoin kärsivällisyyttä. Paras lohdutus on se, että tilanne on todellakin ohimenevä. Kunhan jaksaa odottaa vähän aikaa, tilanne helpottaa, joskaan ei koskaan varmaankaan palaa täysin ennalleen.

Luulen että vauvaperheessä naisen ja miehen seksuaaliset tarpeet eivät muutenkaan täysin kohtaa, saahan äiti vauvaa hoitaessaan niin paljon vastavuoroista läheisyyttä ja hellyyttä suoraan vauvalta. Vaikka se onkin täysin eri asia kuin puolisolta saatava hellyys ja hellittely, voi käydä niin ettei nainen välttämättä koe enää ”tarvitsevansa” tämän päälle seksuaalisia huomionosoituksia mieheltään, ei juuri nyt, ei juuri tänään. Varsinkin kun sata muuta asiaa odottavat tekemistä. Nainen toteuttaa parhaillaan pitkän evoluutiokierron meihin leimaamaa roolia: äitiyttä. Päällimmäisenä unelmissa siintää kyllä sänky, mutta nukkumista varten. Miehestä tulee yllättäen se ”kolmas pyörä”, mutta on hyvä muistaa että vain hetkellisesti. Nainen ei ole lakannut rakastamasta. Eikä mies kiinnostamasta, tai jos näin tuntuu päässeen käymään, niin ei ainakaan lopullisesti. 😉

Toisaalta, kun nainen tiedostaa tämän suhteessa ja parin välisessä seksuaalisessa kanssakäymisessä tapahtuneen muutoksen, voi hän siihen itse yrittää vaikuttaa. 🙂 Vaikkei peiton heiluttelu juuri sillä hetkellä innostaisi itseä niin paljon kuin se joskus innosti, kumppani ja hänen tarpeensa on hyvä muistaa ottaa huomioon, vaikka hieman panostamalla asiaan oman innokkuuden tasosta riippumatta. Silloin kipinä pysyy yllä suhteessa. Usein voi käydä niinkin että huomaa homman olevan ihan hauskaa, kun siihen vain jaksoi ryhtyä. 😉 Ja päivä päivältä, mitä vanhemmaksi lapset tulevat, sen paremmaksi tilanne jatkuvasti muuttuu.

Tämän artikkelin kipinä sai alkunsa parisuhdepelistä nimeltä Relationship Games. Se on netistä löytyvä hupaisa, parisuhteessa eläville tarkoitettu peli, johon linkki tässä:

http://rela.east.fi/fbapp/.

Kannattaa mielestäni ehdottomasti kokeilla, ihan huvin vuoksi! 🙂 Sain ainakin itse houkuteltua miehen tähän mukaan. Ja onhan tuosta hyötyä myös juuri miehisestä näkökulmastakin katsottuna, vaikka mies ensin epäileväisellä kannalla olisikin. ❤

Linkki peliin löytyy Helistin.fi-sivujen lisäksi Facebookista

http://apps.facebook.com/relationshipgames/

Feissarissa myös pelin fanisivu

http://www.facebook.com/RelationshipGames

mikäli mielii ryhtyä faniksi.

Sulokasta päivää kaikille pienten ja isojen äideille, isille ja muille hottiksille ikään, sukupuoleen ja suhdestatukseen katsomatta! Ylös ja ulos joka iikka, ihmisten keskelle. Rinta rottingille ja hymy suupieleen! Ollaan kaikki ihania, muistetaan myös se!

Mukavaa maanantaita,

Vesta

Mitä mies haluaa – unelmien nainen

Millainen on täydellinen nainen miehen mielestä? Sanonta ”Show naked, bring food” taitaa osua aika lähelle.

Linkitän tähän Mtv3:n sivuilla julkaistun hauskan artikkelin: Näin huijaat miehen luulemaan että olet täydellinen:

http://www.mtv3.fi/helmi/rakkaus/artikkeli.shtml/2011/01/1250711

Lyhyesti edellistä lainaten, millainen on täydellinen nainen miehen mielestä:

– ole kodin hengetär

– kokkaa miehen lempiruokia

– pukeudu seksikkäästi, esim. kokatessa pieneen seksikkääseen essuun (tiedän, kuulostaa hupaisalta!)

– ystävysty miehen ystävien kanssa

– suo miehelle ”poikien iltoja” ja muita vastaavia rientoja vastaan mukisematta (muista kuitenkin myös itse vaatia toisinaan samoja oikeuksia itsellesi, tyttöjen iltoja tarvitaan yhtälailla!)

– pidä hiukset auki, ja jos ne vieläpä sattuvat olemaan pitkät ja hulmuavat, sen parempi

– suosi kirkkaan punaista huulipunaa

– käytä korkkareita

– liiku itsevarmasti, lantiotasi keinutellen

– puhu tuhmia, yksityisesti ja toisinaan julkisestikin kuiskuttelemalla miehen korvaan

– katso hänen kanssaan pornoa (kyllä, näin tuolla artikkelissa lukee!)

– hurmaa suikkarilla (tämän tarkemmin en suostu tätä blogiin kirjaamaan), ja muista vaatia vastapalveluksia dominan elkein

Vakavasti puhuen, jos olet saanut pyydystettyä sen ”täydellisen miehen” (oikeasti täydellistä ihmistä ei ole olemassakaa, taidamme kaikki olla toivottoman epätäydellisiä, joten älä vaadi täydellisyyttä mieheltäsikään, vaan keskity sen sijaan mieluummin itsesi kehittämiseen), älä silti unohda itseäsi! Ulkonäöstä huolehtiminen on tärkeää myös vaimolle, avovaimolle ja tyttöystävälle, ehkä jopa tärkeämpää kuin sinkulle! Ainakin pitäisi olla. Miksi ei ilahduttaisi miestään pukeutumalla kauniisti ja huolehtimalla ulkonäöstäni? Vaikka se ei olekaan välttämätöntä? Eikö varsinkin rakkaitaan halua ilahduttaa? Tuntemattomilla ei ole niin paljon väliä. Sitä paitsi mikä tärkeintä, kun itse pitää peilistä näkyvästä kuvasta, se hivelee myös omaa sisintä, ja hymy irtoaa herkemmin. 😉

Suhteessa tarvitaan kipinää ja elämässä hauskuutta! Kumppanin muistaminen, kuunteleminen ja huomioon ottaminen on tärkeää, samoin hänen ja hänen mielipiteidensä arvostus, joka ulottuu myös miehen lähipiiriin. Muista vaatia – tai mieluummin pyytää – samoja oikeuksia myös itsellesi.

Vesta

P.S. WordPressin tämänpäiväinen kysymys oli, mistä haluat itsesi muistettavan. Suuri kysymys, hankala vastata suoralta kädeltä. Tuli mieleeni kirjoittaa paremmasta ihmisyydestä. Sekin on melko laaja aihe, joten supistin aiheen hyvään äitiyteen ja ”vaimouteen”, jotka ovat tällä hetkellä itselleni erityisen ajankohtaisia. Hyvästä äitiydestä olen kirjoittanut blogissa laajemmin ja useammin kuin hyvästä vaimoudesta, joten valitsin tämän postauksen aiheeksi jälkimmäisen. Aihe jalostui edelleen lukemani artikkelin pohjalta. Se inspiroi minua, joten ajattelin että siitä voisi olla hupia, ja ehkä jotain hyötyä, myös teille muille.

Leppizten Casanova

 

Leppizten Casanova

Ensimmäinen kirjoitus sarjassamme ”Kirjaston helmiä”. 😉

Asiallista sarjisviihdettä

Vierailin tänään kirjastossa ja satuin poimimaan käteeni yhden tämän vuoden Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaista, siis sarjakuva-albumin

 

”Leppiz,
Ruohonjuuritason
Casanova”

 

Albumi kolahti heti. Ennen kuin huomasinkaan, nauroin keskellä kirjaston käytävää vedet silmissä! Suosittelen. Ehdottomasti. Ilman lisämääreitä. Tutkikaa ja tutustukaa itse (linkki artikkelin lopussa). 🙂

Myös aikaisempia Leppiz-julkaisuja sekä viime vuoden ja tämän vuoden seinäkalenterit löytyvät Zumteufelin sivuilta.

Mainitaan nyt vielä että vaikka Leppiz-sarjakuvat on tarkoitettu aikuiselle väelle, ei pikkuväkeäkään ole unohdettu. Leppiz-sarjasta löytyy nimittäin yksi kirja nuorempaankin makuun.

 

Mainitsen vielä tähän loppuun ainakin useiden miesten nauruhermoja kutkuttavan Pahkasika-tuotannon sekä erityismaininta Pahkiksessa esiintyneelle Hemmo Paskiaiselle.

 

”Vitsit, huumori ja
epäasiallinen kielenkäyttö
tässä tapauksessa sallittua,
jos ei peräti
erittäin toivottavaa!”

 

Artikkelin epäasialliset linkit

Leppiz, Ruohonjuuritason Casanova:

http://www.zumteufel.fi/store/index.php?act=viewProd&productId=625

Lisäinfoa Leppikzen tekijästä, Toni Tirristä, sekä muista hänen tekeleistään osoitteessa:

http://www.tonitirri.com/

Lisäinfoa kustantajasta:

http://www.zumteufelkustannus.net/

http://www.zumteufel.fi/

Pahkasika-lehti

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pahkasika_(lehti)

Pahkasika-kirjat (”Kymmenen kirjainta joihin voit luottaa” – kirjaimia on muuten 9 – ”Hinta pärstän mukaan” ja ”Huiputusta suoraan huipulta”):

 http://www.bookplus.fi/product.php?&isbn=9789510322789

http://www.bookplus.fi/product.php?&isbn=9789510333884

http://www.bookplus.fi/product.php?&isbn=9789510342831

Hemmo Paskiainen -sarjakuva:

http://www.hemmopaskiainen.fi/

Nuo on aika roisia huumoria, mutta tekee hyvää tässä pimeässä kaamoksessa elävälle suomalaismielelle.

Poimimani sarjakuvaklipit ovat ne, jotka löysin netistä. Sarjiskirja sisältää mielestäni monta huomattavasti parempaa ja nasevampaa vitsintynkää. Näiden klippien perusteella ei siis mielestäni kannata innostua tai hylätä ajatusta Leppikzeen tutustumisesta.

Lukuintoa ja iloa, tällä kertaa kevyemmissä merkeissä,

Vesta