Sinkkuelämää

Kauan olen näistä haaveillut, mutta eivätpä ole vieläkään tarpeeksi halventuneet. Melkoisen paljon olisi kenkälaatikosta pulitettava!

Sex and the City -boxia myy mm. http://www.puolenkuunpelit.com/.

Harmi että Sex and the City loppui, oli yksi parhaista tietämistäni tv-sarjoista. Nyt televisiossa pyörii Lipstick Jungle, mutta en ole kunnolla ehtinyt perehtyä sarjaan. Mahtaakohan olla yhtä hyvä kuin edeltäjänsä?

-Vesta

P.S. Tässä samalla voin paljastaa että blogin yläpalkin kuva on siis New Yorkista, osoitteesta 66 Perry Street. Kyseisessä osoitteessa sijaitsi Sinkkuelämää-sarjan Carrie Bradshaw:n asunto. Toisin sanoen tunnustaudun tämän HBO:n sarjan faniksi. 🙂

 

Vaaralliset E-koodit?

Voi kun kaupan seinään tai hyllyn reunaan saisi listauksen E-koodeista vaikutuksineen! Luulisi kiinnostavan useampaa muutakin kuluttajaa.

Viime aikoina E-koodien terveellisyys – tai oikeammin haittavaikutukset ja kyseenalainen turvallisuus – ovat puhuttaneet yhä enemmän. Aihe on saanut huomiota myös eri medioissa.

Jokin aika sitten on ilmestynyt mielenkiintoinen kirja E-koodeista: Petos lautasella, Mats-Eric Nilsson. Tietoa kirjasta
www.kotiliesi.fi/kirjat/arkisto/2008/9/19/mats-eric-nilsson.aspx

Se kertoo elintarvikkeisiin lisätyistä säilöntä-, väri- ja muista lisäaineista. Kaikki lisätyt keinotekoiset aineet eivät aina ole täysin välttämättömiä tuotteessa. Esimerkiksi joillakin pyritään parantamaan ruoan ulkonäköä.

Kirjassa on lueteltu eri E-koodit, kerrottu mitä vaikutuksia milläkin E-koodilla elintarvikkeeseen on ja valaistu myös kunkin E-koodin osalta, minkälaisia mahdollisia haittavaikutuksia sillä saattaa olla ihmisen terveyteen.

Kirjaa voi ostaa mm. Bookplussasta, http://www.bookplus.fi/.

(Lisäys 11.2.2009: lisätiedot kirjasta,
https://domesticgoddezz.wordpress.com/2009/02/11/petos-lautasella/)

Mikä sitten on E-koodi?

E-koodeja löytyy elintarvikkeista, yleensä pakkauksessa tuotteen ainesosalistauksesta, jossa ne näkyvät muodossa E 123. E-koodilla merkitään elintarvikkeiden lisäaineita, jotka viranomaiset ovat määritelleet Euroopan unionin alueella sallituiksi.

E-koodeja ei ole pelkästään valmisruoissa. Niitä löytyy tätä nykyä lähes kaikista tuotteista.

Itse kiinnitän tätä nykyä paljon huomiota pakkausten tuoteselosteeseen. Mm. leipähyllyltä valikoituvat mukaan ne leivät, joissa E-koodeja ei ole. Maustehyllyltä poimin yleensä yksittäisiä mausteita, en maustesekoituksia, jotka sisältävät usein E-koodien lisäksi myös tarpeettoman paljon suolaa, jota me suomalaiset laitamme tutkimusten mukaan ruokiin edelleen liian paljon (ja tämä lisää mm. sydän- ja versisuonitautien, ym. riskiä). Mehuhyllyllä keinotekoisilla makeutusaineilla makeutetut ja E-koodeja sisältävät tuotteet jäävät hyllyyn. Valitsen mieluummin E-koodittoman mehun, näitäkin löytyy vielä!

Keinotekoisia makeutusaineita kartan siitä syystä että olen kuullut paljon niiden syöpää aiheuttavista tekijöistä ja muista riskeistä. Jonkun tietolähteen mukaan – olisiko ollut tiedelehti tai joku muu tieteellinen julkaisu – keinotekoiset makeutusaineet itseasiassa vain lisäävät makeanhimoa, jolloin ihmisen tekee mieli kaikenlaista makeaa entistä enemmän – ja hän turvautuu ehkä taas keinotekoisilla makeutusaineilla makeutettuihin tuotteisiin – ja oravanpyörä on valmis!

Sen sijaan terveellisten ainesosien – kuten probioottiset bakteerit, d-vitamiini, ym. – lisäämistä elintarvikkeisiin en vastusta. Mutta nehän onkin lisätty terveysvaikutusten takia.

Jos en löydä E-kooditonta tuotetta, tuote jää joskus kokonaan ostamatta. Tosin jos aivan välttämättä tarvitsen kyseistä elintarviketta, valitsen tuotteen, joka sisältää vähiten E-koodeja. Eri E-koodien vaikutusten ja terveysriskien välillä on eroja, mutta koska en muista (ainakaan vielä) mitä mikäkin E-koodi tekee, tyydyn valitsemaan mahdollisimman ”vähä-E-koodisen” tuotteen.

E-koodien vaikutuksista, etenkin haittavaikutuksista, on monenlaista mielipidettä. Lisää tästä aiheesta

http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/tutkiva/jutut/vartikkeli_005.shtml.

Lisätietoa E-koodeista

http://fi.wikipedia.org/wiki/E-koodi

http://www.palvelu.fi/evi/files/55_519_355.pdf

E-koodilistaus

http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/elintarvikkeet/e-koodit.htm

E-koodien määrä tuotteissa huolestuttaa kovasti! Omille lapsilleen – kuten itselleenkään – ei halua syöttää kovin pitkälle jalostettua ja erilaisilla lisäaineilla ryyditettyä ruokaa. Ties minkälaisia terveysvaikutuksia pitkälle jalostetusta ruoasta on tuleville sukupolville myöhemmällä iällä. Minkälaiset määrät eri säilöntä- ja lisäaineita heidän elimistöönsä tällä menolla kertyy?

Pidän tärkeänä opettaa myös nuoremmille sukupolville aidon kotiruoan merkityksen. Niin että myös he oppivat arvostamaan itse valmistetun ruoan laatua, ja pääsevät oppimaan ja nauttimaan ruoan valmistuksen saloista ja nikseistä, yhdessä kokkaamisen riemusta ja aterioimisesta saman pöydän ääressä.

Yhdessä tekeminen ja perheen keskinäinen aika kunniaan! Samoin perheateriat takaisin sille sijalle, jolle ne kuuluvatkin! Perheen yhteinen ruokailuhetki on hyvää aikaa kiireen keskellä hetkeksi rauhoittumiselle, keskustelulle ja kuulumisten vaihtamiselle. Ranskalaiset tuntuvat osaavan vielä tämän kiireettömän aterioinnin ja yhdessä ruokapöydän ääressä ajan viettämisen hienon taidon! Me suomalaiset voisimme ottaa tästä keski-eurooppalaisesta kulttuurista tässä asiassa vähän oppia!

Tiivistän tämän kirjoituksen näin lopuksi yhteen lauseeseen: mielestäni parhainta ruokaa koko perheelle on perinteinen kotiruoka, mahdollisimman jalostamattomista perusraaka-aineista itse valmistettuna ja koko perheen voimin yhdessä nautittuna!

Mukavaa viikon alkua kaikille. Ja samoin paljon kokkausintoa! 😛

(Lisäys 21.2.2009: Koirablogissa on juttu koiranruokien lisä- ja väriaineista, ks. http://koirablog.blogspot.com/2009/02/tiedatko-mita-syotat-koiralle.html.)

-Vesta

Ihanat rintamerkit

Löysin netistä tällaisen sivun http://katariinaguthwert.com/site/mitallit.html.

Tahtoo tuollaisen! En tiedä kyllä sitten vielä tarkasti millaisen asukokonaisuuden kanssa rintakoru sopisi ja missä kohdassa ja miten sitä pitäisin – tai miten sitä edes ”kuuluisi” pitää – mutta näyttää mielestäni jollakin käsittämättömällä tavalla aiwan ihqulta!

Ehkä tuon voisi yhdistää johonkin mustaan tai muuten yksinkertaiseen paitaan tai neuleeseen. Tai ehkä valkoiseen paitapuseroon. Tai jonkun rennomman tai retromman jakun kauluksen liepeeseen. Tai voisikohan tuota pitää samalla tavalla kuin kameekoruja (tässä vaiheessa Vesta jää pohtimaan millaisin eri tavoin kameekoruja kuuluu tai voi pitää)? Tai sitten… Entäpä jos tuollaisen kunniamerkin – tai rintakorun, tai rintamerkin (?) – kiinnittäisi vyöhön… Mutta sitten niitä pitäisi varmaan olla useampi kappale, jotta ei näytä täysin pöhköltä.

Joka tapauksessa, Katariina Guthwertin yleisurhoollisuusmitaleita myydään kuulemma Helsingissä Tennispalatsin museokaupassa ja Lux Shopissa. Hintaa en osaa kertoa. Ken noiden ihanuuksien hinnoista jotain tietää, voi mielihyvin laittaa tietoa takaisin päin vaikka kommentin muodossa!

Laitan vielä tähän loppuun linkin löytämääni muotiblogiin, Chic Week:iin
http://cweek.wordpress.com/.

Vesta kiittää ja kumartaa tältä illalta ja painuu pehkuihin, ennen kuin tämä sekavaakin sekavampi sepustus muuttuu entistäkin sekavammaksi…