Kierrätys kunniaan!

Ekoilua. Kierrätys pähkinänkuoressa.

Mitä, miksi, kuinka, keneltä, kenelle?

Olipa kerran vaimo, joka päätti ryhtyä kierrättämään. Hän valjasti koko perheensä mukaan uuteen elämäntapaan. Pian kaikki perheen suurimmasta pienimpään oli käännytetty tuolle jalolle ja ympäristöä säästävälle aatteelle. Käytäntö vain oli hieman hankalampaa kuin periaatteen kannalta olisi voinut olettaa.

Siinä vaiheessa kun biojäteastiasta löytyy purkkaa, lehtipaperikorista huuhtelemattomia maitotölkkejä ja rasvaisia leivinpapereita ja sekajätesangosta käyttökelpoisia lasten leluja, on infopalaverin paikka! Noin tutkimusperiaatteellisista lähtökohdista ja puhtaasti tieteellisestä mielenkiinnosta kyselen varovasti ruokakuntamme muilta jäseniltä, miten kyseisenlaisiin valintoihin oli päädytty.

Mies toteaa että maatuuhan se purkkakin. No juu, hieman hymyillen on todettava että kyllä varmaan jollain aikavälillä, ihan niin kuin metallinen paristokin hajoaa osiinsa luonnossa kosteuden ja muiden ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Pyydän silti miestä laittamaan purkat mieluummin niihin sekajätteisiin, sillä en usko että komposti ainakaan ilostuu kohtuullisestakaan määrästä purkkaa. 😉 Maitotölkit ja leivinpaperitkin saavat paremman sijoituspisteen, ja perheen pienemmän väen kanssa tehdään suullinen sopimus siitä, että roskakoriin heitettään tavaraa jatkossa vain vanhempien valvovan silmän seuraamana. 😀

Kierrätys on helppoa, ja onnistuu kaikilta, jos vain viitsii. Kierrätys voi olla myös vaikeaa asiaan perehtymättömälle. Paljon on kiinni siitä, minkälaiset kierrätysmahdollisuudet asumisympäristöön on järjestetty. Ratkaisevan paljon on merkitystä myös omilla asenteilla. Huojentavaa on kuitenkin muistaa, että pienestä on hyvä lähteä liikkeelle. Pienilläkin teoilla on suuri merkitys. Pienistä vesipisaroista muodostuu suuri sade ja mahtava meri, pisara kerrallaan. Yksi ihminen kerrallaan. Yksi roska kerrallaan. Hyvä teko toisensa perään.

Mitä kierrätys tarkalleen ottaen on?

Sen avulla jätteet ja muu omistajalleen tarpeettomaksi käynyt tavara ja materiaali toimitetaan eteenpäin uudelleen käytettäväksi toisessa yhteydessä, joko sellaisenaan tai uusien tuotteiden raaka-aineena. Tällainen tavaran ja materiaalin uusiokäyttö tuo jo kertaalleen käytetyn roippeen uudelleen kulutusketjun alkupäähän. Siitä kierrätystavaran matka alkaa toistamiseen hyötykäytön kautta kohti kaatopaikkaa, tai mikä parempaa: palaa jälleen kierrätyksen kautta käyttöön yhä uudelleen ja uudelleen.

Miksi minä kierrättäisin?

Kierrätys vähentää ympäristön kuormitusta, ja vieläpä kahdella tehokkaalla tavalla. Kaatopaikalle lojumaan päätyvän jätteen määrä vähenee kun materiaalia saadaan uusiokäyttöön, ja samalla uusien tuotteiden raaka-ainetarve vähenee kun tuotteiden valmistuksessa voidaan hyödyntää kierrätysmateriaaleja. Ihmiskunnan maapallolle painama jälki on suunnattoman suuri, eikä se monin osin ole ainakaan lisäämässä ekosysteemien sisäistä ja ekosysteemien ja ihmisen välistä tasapainoa. Meidän olisi korkea aika alkaa nähdä itsemme pääasiassa osana ympäröivää ekosysteemiä, kuin sen herrana. Ja oli niin tai näin: herrallakin on velvollisuutensa alaisiaan kohtaan, samoin myös ihmisellä luontoa kohtaan. Ei voi vain loputtomasti ottaa, antamatta mitään takaisin.

Kierrätysmateriaalista valmistetut tuotteet ovat jatkuvasti lisänneet suosiotaan, ja valveutuneiden, ympäristötietoisten kansalaisten piirissä niistä on tullut lähes muoti-ilmiö. Olen sitä mieltä että kenenkään ei tulisi enää ummistaa silmiään tältä vastuulta, joka lisäksi on itse kunkin vieläpä niin erinomaisen helppo suorittaa. 🙂 Lisää aiheesta kertoo Wikipedian artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Kierr%C3%A4tys.

Kuinka kierrättää?

Kierrätyksen lähtökohta on jätteiden lajittelu. Lajittelun avulla roippeet erotellaan materiaalin perusteella: biojätteet, sanomalehtipaperi, kartongit, pahvit, lasi, muovi, paristot, maitotölkit, metalli, käyttämättä jääneet lääkkeet,  vanhat vaatteet, kengät, huonekalut… Ne jätteet, joita ei voida käyttää uudelleen, päätyvät ongelmajätteeksi, joka voidaan käsitellä jätteelle soveltuvalla tavalla, niin että lopputuotos kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän.

Hyväksi lähtökohdaksi kierrätykseen perehtymiselle sopii Kierrätys.info http://www.kierratys.info/. Sieltä voi hakea tietoja oman paikkakuntansa ja kierrätettävän materiaalin perusteella. Toinen linkki listaa eri kaupunkien kierrätyskeskukset ja kirpparit http://www.kirpputorihaku.com/. Pääkaupunkiseudulla kierrätysneuvontaa tarjoaa Kierrätyskeskus osoitteessa http://www.kierratyskeskus.fi/. Turussa taas Ekotori http://www.turunekotori.fi/.

Työpaikatkaan eivät voi vetäytyä vastuusta, lisää tietoa on tarjolla mm. Re-office.fi:ssä http://www.re-Office.fi/.

Omat tavaransa saa helposti kiertoon myös myymällä ja lahjoittamalla. Lahjoittamiseen soveltuvia tahoja ovat esim. Kierrätyskeskus (linkki edellä) ja UFF http://www.uff.fi/. Jälkimmäinen on tosin viime aikoina saanut myös negatiivista julkisuutta, mikä on sääli sillä yritys toimii lähtökohdiltaan hyvän asian puolesta, keinot vain ovat olleet osin vääriä. Itselle tarpeettomaksi käyneen romun myynti onnistuu erilaisten lehtien ilmoituspalstojen kautta nykyään kovinkin kätevästi netin virtuaalisten ilmoituspalstojen kautta, mm. http://www.huuto.net/fi/, http://www.tori.fi/ ja http://www.keltainenporssi.fi/.

Lisää luettavaa mm. näiden linkkien takana:

http://www.greencall.fi/

http://www.helsinki.fi/jarj/symbioosi/kierratys/index.html

http://www.yhteishyva.fi/yhteishyva/vastuullinen_kuluttaminen/kierratys_ja_jatteet/kierratysaakkoset/fi_FI/kierratyksen_aakkoset/

Ja aiheesta in english http://www.freecycle.org/.

Keneltä, kenelle?

Siltä joka ei tarvitse, sille joka tarvitsee! 🙂

Koska kierrättäminen on niin kivaa, ja yleishyödyllistä!

Vesta

Jokainen voi olla äiti – Unicefin kampanja

Jokainen voi olla äiti – Unicefin kampanja

Unicefilla on ollut käynnissä kampanja: Jokainen voi olla äiti. Maailma on täynnä lapsia, jotka kaipaavat apua ja tukea.

Maailman lapsilisä

Jokainen voi olla äiti / Ole hetken äiti -kampanja on päättynyt, sen nettisivut kuitenkin löytyvät vielä: www.unicef.fi/aiti.

Unicefilla on käynnissä uusia kampanjoita, mm. maailman lapsilisä, jonne linkki tämän jutun lopussa.

Itse täytin opiskeluaikoina lomakkeen, jolla liityin Unicefin kuukausilahjoittajaksi kampanjan ”Maailman tytöt kouluun” kautta. Kun kamppanja päättyi, siirryin automaattisesti samalla summalla kuukausilahjoittajaksi uuteen vastaavanlaiseen kampanjaan, Maailman lapsilisä. Jutun lopussa linkki maailman lapsilisä -kampanjaan.

Jos haluaa lahjoittaksi, summan ei tarvitse olla iso. Itse lahjoitan 10e kuukaudessa. Lahjoituksen saa lisättyä verkkopankkiin automaattisesti joka kuukausi erääntyväksi maksuksi. Lisäksi maksun voi joka kuukausi poistaa verkkopankista ennen kuin lasku menee maksuun, joten näin pystyy itse vaikuttamaan siihen kuinka paljon kokonaisuudessaan haluaa lahjoittaa. Ja jos tili sattuisi olemaan nollilla, lahjoitus ei eräpäivänä mene maksuun, vaan automaattinen lasku peruuntuu. 🙂 Mielestäni hyvä käytäntö, sillä varsinkin opiskeluaikana rahatilanne oli aika tiukka. Toisaalta kymppi on niin pieni raha, että se ei kuukausittaista rahatilannetta hetkauta suuntaan tai toiseen.

Erilaisia tapoja auttaa

Tehdessäni tämän vuotista kevätsiivousta kaapeista kertyi kierrätykseen sopivaa tavaraa tavallista enemmän. Siispä tutkin eri vaihtoehtoja, joiden kautta sain tavarat kiertoon niitä enemmän tarvitseville. Keräsin tähän alle tietoja näistä.

Punaisen ristin Kontti-vaatekeräyslaatikot

http://www.redcross.fi/punainenristi/kontti/kontti2/

http://www.redcross.fi/lahjoita/vaatelahjoitukset/fi_FI/

Uffin keltaiset vaatekeräyslaatikot

http://www.uff.fi/vaatekerays/kerayspaikat.html

http://www.uff.fi/

Luovuta verta ja haasta kaverit mukaan

https://www.haaste.fi/yksityiset/index.php

http://www.veripalvelu.fi/www/verenluovutustilaisuudet

http://www.veripalvelu.fi/www/veripalvelutoimistot

Kierrätyskeskus, toimipisteet

http://www.kierratyskeskus.fi/kaupat.php

Luomuruoan myyjät, Ruohonjuuri

http://www.ruohonjuuri.fi/myymalat/

Ruohonjuuren reseptit, terveellisiä kasvisruokia ainesosien perusteella listattuna

http://www.ruohonjuuri.fi/reseptit/ainesosahakemisto/

Lopuksi vielä linkki SPR:n ensiapuohjeisiin. Ohjeet eri tilanteisiin nenäverenvuodosta elvytykseen.

http://www.redcross.fi/ensiapu/ensiapuohjeet/fi_FI/

Ensiapukoulutusta saa puolestaan mm. täältä

http://www.suomenensiapukoulutus.fi/

Vielä lupaamani linkki Unicefin Maailman lapsilisä -kampanjaan, kuukausittainen lahjoitus

http://www.unicef.fi/unicef_lapsilisa

Jutun loppuun voisin todeta runollisesti:

 

”Maailma on täynnä rakkautta.
Sen löytää
jos vain malttaa etsiä,
pysähtyä kuuntelemaan.Se yltää pitkienkin matkojen päähän,
vaikkapa sinun sydämestäsi
toiselle puolelle maailmaa.
Se ei jakamalla vähene,
vaan vain vahvistuu siitä.

Mitä enemmän rakastaa,
sitä enemmän
tulee rakastetuksi!” 

-Vesta