Kasvovoiteella hormonitoiminta sekaisin – vaaralliset meikit?

Mineraalimeikit, ympäristöystävälliset tuotteet, luonnonmukainen kosmetiikka, kestävän  kehityksen tukeminen, ilmastonmuutoksen huomioiminen, kasvihuoneilmiön torjuminen, downshifting, minimalismi, slow life, vihreä tiedostavuus… Markkinoille yhä laajemmassa ja monimuotoisemmassa määrin saapuvat ympäristön huomioivat tuotteet, ympäristötietoisuus ja siihen liittyvien termien jatkuva lisääntyminen ja yleistyminen arkipäivän puheissa kertovat siitä että kuluttajat ovat alkaneet heräämään tiedostamaan ylettömään massa- ja halpatuotantoon liittyvät ongelmat ja seuraukset, ja esittämään kysymyksiä tuotteiden ainesosista, alkuperästä, valmistusprosessista, kuljetusketjusta, hiilijalanjäljestä ja muista vaikutuksista maapalloon ja ihmisen terveyteen.

Joutsenmerkki – puhdas tuote

Nykyiset kosmetiikkatuotteet sisältävät suosituksista huolimatta ihmisen terveydelle ja ympäristölle haitallisia aineita. Lisää aiheesta kertoo Ympäristömerkki, toiselta nimeltään Joutsenmerkki, joka tukee kestävää kehitystä ja on pohjoismainen ympäristömerkintä niille tuotteille, jotka ovat ympäristön kannalta paras vaihtoehto, ja samalla käyttäjälleen se terveellisin valinta.

Ympäristömerkki - Joutsenmerkki

Lista Joutsentuotteista, joille on myönnetty ympäristömerkki:

http://www.joutsenmerkki.fi/tuotteet?jta=search&word&pg=90

Listalla näkyy olevan jonkin verran alunperin vauvoille suunnattuja tuotteita, Natusan, Libero, Ainu. Ne käyvät yhtälailla myös aikuisille. Vauvat ovat herkempiä kuin vanhemmat lapset ja aikuiset. Siksi tuotteiden puhtaus on tavallistakin tärkeämpää. Mutta miksi aikuisenakaan kyllästää itseään täyteen säilöntä- ja lisäaineita jos niiden välttäminen on mahdollista?

Meikitön tempaus 6.6.2011

Jos innostuit ja toivot lisää ympäristö- (ja käyttäjä-) ystävällisiä meikkejä ja muita kosmetiikkatuotteita markkinoille, osallistu hyvän asian puolesta vaikkapa tähän Facebookissa olevaan Ympäristömerkin tempaukseen: ”Meikittömänä töihin ympäristöystävällisen kosmetiikan puolesta” ja marssi töihin ilman pakkelia 6.6.2011! 🙂 Tapahtumaan voi ilmoittautua osoitteessa:

http://www.facebook.com/event.php?eid=210268715679322

Toki meikittä voi kulkea myös ilman ilmoittautumista tai kampanjoida muulla tavalla. Edellisen linkin takana kerrotaan otsikossa mainittu asia: monien kasvovoiteiden säilöntäaineiden epäillään häiritsevän ihmisen hormonitoimintaa. Tämä on pelottavaa. Onko naamarasva tosiaan käyttämisen arvoista? Mitä jos vaihtaisin itsekin ympäristöystävällisempään ja terveellisempään vaihtoehtoon?

LilyLolo-mineraalimeikit

Mikä Ympäristömerkki?

Tietoa Ympäristömerkistä:

http://www.ymparistomerkki.fi/ymparistomerkki

Lisätietoa kosmetiikkatuotteiden ympäristömerkinnästä:

http://www.ymparistomerkki.fi/kosmetiikka

Pian koittavat kesälomat, ainakin koululaisilla. Oikein aurinkoista kesää kaikille lomailijoille, kotiäideille ja töissä kärvisteleville! Nauttikaan kesästä! Se on taas kerran vihdoin täällä pitkän talven jälkeen.

Kesän koittaessa on taas aika tehdä limoncelloa, tuota kevyen kesäistä ja aurinkoisen keltaista, italialaista sitruunajuomaa. Jos mielit hyllynreunalle omaa, kotitekoista limoncello-pulloa, tässä resepti:

https://domesticgoddezz.wordpress.com/2009/07/01/limoncello/

-Vesta

Kierrätys kunniaan!

Ekoilua. Kierrätys pähkinänkuoressa.

Mitä, miksi, kuinka, keneltä, kenelle?

Olipa kerran vaimo, joka päätti ryhtyä kierrättämään. Hän valjasti koko perheensä mukaan uuteen elämäntapaan. Pian kaikki perheen suurimmasta pienimpään oli käännytetty tuolle jalolle ja ympäristöä säästävälle aatteelle. Käytäntö vain oli hieman hankalampaa kuin periaatteen kannalta olisi voinut olettaa.

Siinä vaiheessa kun biojäteastiasta löytyy purkkaa, lehtipaperikorista huuhtelemattomia maitotölkkejä ja rasvaisia leivinpapereita ja sekajätesangosta käyttökelpoisia lasten leluja, on infopalaverin paikka! Noin tutkimusperiaatteellisista lähtökohdista ja puhtaasti tieteellisestä mielenkiinnosta kyselen varovasti ruokakuntamme muilta jäseniltä, miten kyseisenlaisiin valintoihin oli päädytty.

Mies toteaa että maatuuhan se purkkakin. No juu, hieman hymyillen on todettava että kyllä varmaan jollain aikavälillä, ihan niin kuin metallinen paristokin hajoaa osiinsa luonnossa kosteuden ja muiden ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Pyydän silti miestä laittamaan purkat mieluummin niihin sekajätteisiin, sillä en usko että komposti ainakaan ilostuu kohtuullisestakaan määrästä purkkaa. 😉 Maitotölkit ja leivinpaperitkin saavat paremman sijoituspisteen, ja perheen pienemmän väen kanssa tehdään suullinen sopimus siitä, että roskakoriin heitettään tavaraa jatkossa vain vanhempien valvovan silmän seuraamana. 😀

Kierrätys on helppoa, ja onnistuu kaikilta, jos vain viitsii. Kierrätys voi olla myös vaikeaa asiaan perehtymättömälle. Paljon on kiinni siitä, minkälaiset kierrätysmahdollisuudet asumisympäristöön on järjestetty. Ratkaisevan paljon on merkitystä myös omilla asenteilla. Huojentavaa on kuitenkin muistaa, että pienestä on hyvä lähteä liikkeelle. Pienilläkin teoilla on suuri merkitys. Pienistä vesipisaroista muodostuu suuri sade ja mahtava meri, pisara kerrallaan. Yksi ihminen kerrallaan. Yksi roska kerrallaan. Hyvä teko toisensa perään.

Mitä kierrätys tarkalleen ottaen on?

Sen avulla jätteet ja muu omistajalleen tarpeettomaksi käynyt tavara ja materiaali toimitetaan eteenpäin uudelleen käytettäväksi toisessa yhteydessä, joko sellaisenaan tai uusien tuotteiden raaka-aineena. Tällainen tavaran ja materiaalin uusiokäyttö tuo jo kertaalleen käytetyn roippeen uudelleen kulutusketjun alkupäähän. Siitä kierrätystavaran matka alkaa toistamiseen hyötykäytön kautta kohti kaatopaikkaa, tai mikä parempaa: palaa jälleen kierrätyksen kautta käyttöön yhä uudelleen ja uudelleen.

Miksi minä kierrättäisin?

Kierrätys vähentää ympäristön kuormitusta, ja vieläpä kahdella tehokkaalla tavalla. Kaatopaikalle lojumaan päätyvän jätteen määrä vähenee kun materiaalia saadaan uusiokäyttöön, ja samalla uusien tuotteiden raaka-ainetarve vähenee kun tuotteiden valmistuksessa voidaan hyödyntää kierrätysmateriaaleja. Ihmiskunnan maapallolle painama jälki on suunnattoman suuri, eikä se monin osin ole ainakaan lisäämässä ekosysteemien sisäistä ja ekosysteemien ja ihmisen välistä tasapainoa. Meidän olisi korkea aika alkaa nähdä itsemme pääasiassa osana ympäröivää ekosysteemiä, kuin sen herrana. Ja oli niin tai näin: herrallakin on velvollisuutensa alaisiaan kohtaan, samoin myös ihmisellä luontoa kohtaan. Ei voi vain loputtomasti ottaa, antamatta mitään takaisin.

Kierrätysmateriaalista valmistetut tuotteet ovat jatkuvasti lisänneet suosiotaan, ja valveutuneiden, ympäristötietoisten kansalaisten piirissä niistä on tullut lähes muoti-ilmiö. Olen sitä mieltä että kenenkään ei tulisi enää ummistaa silmiään tältä vastuulta, joka lisäksi on itse kunkin vieläpä niin erinomaisen helppo suorittaa. 🙂 Lisää aiheesta kertoo Wikipedian artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Kierr%C3%A4tys.

Kuinka kierrättää?

Kierrätyksen lähtökohta on jätteiden lajittelu. Lajittelun avulla roippeet erotellaan materiaalin perusteella: biojätteet, sanomalehtipaperi, kartongit, pahvit, lasi, muovi, paristot, maitotölkit, metalli, käyttämättä jääneet lääkkeet,  vanhat vaatteet, kengät, huonekalut… Ne jätteet, joita ei voida käyttää uudelleen, päätyvät ongelmajätteeksi, joka voidaan käsitellä jätteelle soveltuvalla tavalla, niin että lopputuotos kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän.

Hyväksi lähtökohdaksi kierrätykseen perehtymiselle sopii Kierrätys.info http://www.kierratys.info/. Sieltä voi hakea tietoja oman paikkakuntansa ja kierrätettävän materiaalin perusteella. Toinen linkki listaa eri kaupunkien kierrätyskeskukset ja kirpparit http://www.kirpputorihaku.com/. Pääkaupunkiseudulla kierrätysneuvontaa tarjoaa Kierrätyskeskus osoitteessa http://www.kierratyskeskus.fi/. Turussa taas Ekotori http://www.turunekotori.fi/.

Työpaikatkaan eivät voi vetäytyä vastuusta, lisää tietoa on tarjolla mm. Re-office.fi:ssä http://www.re-Office.fi/.

Omat tavaransa saa helposti kiertoon myös myymällä ja lahjoittamalla. Lahjoittamiseen soveltuvia tahoja ovat esim. Kierrätyskeskus (linkki edellä) ja UFF http://www.uff.fi/. Jälkimmäinen on tosin viime aikoina saanut myös negatiivista julkisuutta, mikä on sääli sillä yritys toimii lähtökohdiltaan hyvän asian puolesta, keinot vain ovat olleet osin vääriä. Itselle tarpeettomaksi käyneen romun myynti onnistuu erilaisten lehtien ilmoituspalstojen kautta nykyään kovinkin kätevästi netin virtuaalisten ilmoituspalstojen kautta, mm. http://www.huuto.net/fi/, http://www.tori.fi/ ja http://www.keltainenporssi.fi/.

Lisää luettavaa mm. näiden linkkien takana:

http://www.greencall.fi/

http://www.helsinki.fi/jarj/symbioosi/kierratys/index.html

http://www.yhteishyva.fi/yhteishyva/vastuullinen_kuluttaminen/kierratys_ja_jatteet/kierratysaakkoset/fi_FI/kierratyksen_aakkoset/

Ja aiheesta in english http://www.freecycle.org/.

Keneltä, kenelle?

Siltä joka ei tarvitse, sille joka tarvitsee! 🙂

Koska kierrättäminen on niin kivaa, ja yleishyödyllistä!

Vesta