Hampailla on merkitystä

Lasten hampaiden hoito on koko perheen hampaiden hyvinvoinnista huolehtimista. Tietopläjäys hampaiden hoidosta. 

Hampaiden kunto ja suun terveys vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen terveydentilaan ja hampaiden sairauksilla on suoria yhteyksiä myös muiden sairauksien kehittymiseen. Hampaiden on kestettävä lapsuudesta vanhuuteen saakka, joten hampaista kannattaa pitää hyvä huoli. Hampailla on väliä!

Äidin raskaudenaikaisella ksylitolituotteiden käytöllä on vaikutusta sikiön hampaisiin.

Perheen hammashuoltotottumukset on hyvä säätää kuntoon jo raskausaikana:

– Kaikki pesevät hampaat aamuin illoin.

– Hampaita harjataan 2 minuutin ajan kaksi kertaa päivässä.

– Myös kielen ja ikenet voi puhdistaa hellästi hammasharjalla harjaamalla.

– Hammastahnaa ei laimenneta vedellä.

– Hampaiden pesun jälkeen tahna syljetään ja suu huuhdotaan pienellä määrällä vettä. Suuta ei pidä huuhtoa useampaan kertaan, jotta pieni määrä fluoria jää suuhun tehostamaan hampaiden pesua ja suojaamaan hampaita pesujen välillä.

– Hampaat kannattaa pestä ennen aamiaista, jotta aamiaisella nautitut happamat tuotteet, ym. eivät harjatessa vahingoita hampaiden pintaa. Vaihtoehtoisesti voi aamiaisen jälkeen ottaa joko xylitol-purukumin tai -pastillin ja harjata hampaat vasta tämän jälkeen. Illalla hampaat pestään viimeiseksi ennen nukkumaan menoa.

– Säännölliset ateriat syödään yhdessä 5-6 kertaa päivässä eikä niiden välillä popsita välipaloja (hampaat kestävät keskimäärin 5-6 happohyökkäystä päivässä).

– Janojuomaksi vesi, aterioilla voi juoda myös maitoa. Mehua kannattaa tarjota harvemmin.

– Aterioiden jälkeen pureskellaan hetki xylitol-purukumia, pienemmät lapset voivat imeskellä xylitol-imeskelytabletin.

Xylitol-purukumin käyttö ei yksistään riitä, sillä hampaiden harjaus hammastahnalla poistaa bakteerit suusta ja hampaiden pinnalta.

Vauvan ensimmäisen hampaan ilmestyttyä aloitetaan vauvan hampaiden harjaus.

0-2-vuotiaalle hammasharjaan sipaistaan pieni hippunen lasten hammastahnaa, jossa fluoripitoisuus on 1000-1100 ppm kerran päivässä, ja toinen hammaspesu hoidetaan pelkällä vedellä.

3-5-vuotiaalle hammasharjaan lapsen pikkusormen kynnen kokoinen määrä lasten hammastahnaa, jossa fluoripitoisuus 1000-1100 ppm aamuin illoin.

6-12-vuotiaalle hammasharjaan noin herneen kokoinen määrä (0,5-1,5 cm nokare iästä riippuen) hammastahnaa, jossa fluoripitoisuus 1450 ppm aamuin illoin.

Yli 12-vuotiaalle ja aikuiselle 1,5-2 cm nokare hammastahnaa, jossa fluoripitoisuus 1450 ppm. Aikuiset voivat käyttää lisäksi hammaslankaa.

Sokeria ja sokerisia herkkuja ei kannata tarjota alle 2-vuotiaille tai niiden määrää kannattaa rajoittaa ja käyttö rajata harvoihin kertoihin. Sama pätee hyvin happamiin tuotteisiin.

Karkkipäivä enintään kerran viikossa, ja silloinkin karkit kannattaa syödä yhteen menoon ja päälle xylitol-purukumi tai -pastilli. Lapsille riittää pienempikin karkkipussi tai karkkiaski. Näitä on myös xylitol-valmisteisina.

Reikiintymistä edistävä karies-bakteeri voi tarttua syljen välityksellä ihmiseltä toiselle, joten vanhempien ei pidä antaa lapselle ruokaa omalta lautaseltaan tai itse käyttämillään ruokailuvälineillä, eikä itse käyttää lapsen ruokailuvälineitä, syödä lapsen lautaselta tai maistaa lapsen ruokaa. Suulle suukottelussa on sama riski. Karies-bakteeri voi tarttua lapselle maitohampaiden puhkeamisvaiheessa.

Vaihda hammasharja tai sähköhammasharjan vaihtopää 3-4 kuukauden välein, tarvittaessa useamminkin.

Sähköhammasharja puhdistaa paremmin kuin perinteinen hammasharja.

Sähköhammasharjalla hampaat puhdistetaan kuljettamalla harjaa hitaasti hampaan pintaa pitkin eteen päin, kun taas tavallisella hammasharjalla harjatessa harjausliikkeen tulee olla nykyttävä.

Oral B sarjan hammasharjat ovat useampien tutkimusten mukaan yhtiä parhaiksi todettuja sähköhammasharjoja ja niiden puhdistustulos paras. Myös kuluttajat ovat arvioineet sarjan hammasharjat testeissä käyttömukavuudeltaan ja ominaisuuksiltaan parhaiksi. Itselläni ei ole kokemusta eri sähköhammasharjamerkeistä, joten en voi ottaa kantaa eri merkkien hyviin ja huonoihin puoliin. 

Perustoiminnot sisältävä laadukas sähköhammasharja on useiden tutkimusten mukaan riittävä, ja muiden kalliimpien harjojen lisätoiminnot eivät paranna hampaiden puhdistustulosta ja jäävät monesti tarpeettomina hyödyntämättä.

Lasten kohdalla harjaamista kannattaa ohjata ja valvoa, jotta lapsi ei harjaa liian kovaa ja jotta harjaaminen kestää kaksi minuuttia.

Hammastahnamerkkiä kannattaa vaihdella säännöllisesti, sillä eri hammastahnat sisältävät eri tyyppisiä fluoreja ja suu ja hampaat pysyvät tehokkaammin puhtaina.

Uutta tekniikkaa ovat ultraäänihammasharjat, jotka puhdistavat hampaat syvemmin ja tarkemmin kuin harjaustoimintoon perustuvat harjat. Niillä ei harjata likaa pois vaan ultraääni poistaa lian ja bakteerit. Itselläni ei ole näistä kokemusta, enkä tiedä hammaslääkäriliiton tai muiden tahojen suosituksia näitä koskien. 

Hammaslääkäriliiton ohjeet hampaiden puhdistukseen:

http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoa-suunterveydesta/hampaiden-ja-suun-puhdistus/hampaiden-puhdistus#.ViSh8H4rJQI

Suunvuoro:

http://www.suunvuoro.fi/

Suuhygienistin konstit lapsen hampaiden hoitoon (Helsingin uutiset):

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/129593-suuhygienistit-nama-konstit-varmistavat-lapsen-hampaiden-hyvinvoinnin

Koululaisen hampaiden hoito:

http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/suunterveys-eri-ikakausina/lasten-ja-nuorten-suunterveys/koululaisten-ja-nuorten#.ViStwX4rJQI

Hammaslääkäriliiton faktat karies-bakteerista:

http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/suun-sairaudet-ja-tapaturmat/hampaiden-ja-suun-sairaudet/karies-hampaan-reikiintyminen#.ViTg534rJQI

Lapsen hampaat:

http://www.lapsenhampaat.fi/

Neuvolan ohjeet hampaiden hoitoon:

http://www.hel.fi/hki/terke/fi/Terveyspalvelut/Lapsille+ja+nuorille/Lastenneuvonta/Leikki-ik_isen+hoito-ohjeita/Suun+hoito_1

Kemikaalikimaran ohjeita:

http://kemikaalikimara.blogspot.com/2013/10/lasten-hammastahnat.html

Hammaslääkäriliiton ohjeistus fluorista:

http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoa-suunterveydesta/hampaiden-ja-suun-puhdistus/fluori#.ViThDX4rJQI

Tohtori.fi:n ohjeet hammasharjan käytöstä:

http://www.tohtori.fi/?page=3177789&id=3700370

Hyvää joulua!

Taas on aika aloittaa jouluvalmistelut.

Blogi on elänyt hiljaiseloa syksyn kiireiden keskellä. Samalla olen malttamattomana odottanut jouluaskareiden aloittamista. Olen pakahtua innosta kun vihdoin viimein on aika päästä kaiken joulutekemisen pariin. Joulussa riittää mukavaa puuhaa ja aherrusta kokkailusta askarteluihin ja lahjojen suunnitteluun.

Niiden lisäksi on hyvä muistaa kuitenkin välillä pysähtyä miettimään joulun ajan syvällisempää merkitystä ja muistella mistä kaikesta muusta kuin kaupallisesta hössötyksestä, siivouksesta ja asioiden järjestelystä tässä ihanassa talvisen vuodenajan juhlassa on kyse, ja rauhoittua välillä kaiken hulinan keskellä. Tai hulinaa se ainakin meillä on, siitä pitävät kolme pientä, iloista ja malttamatonta joulun odottajaa huolen. Joulukuu on hyvää aikaa alkaa rauhoittua menneen syksyn kiireistä ja valmistautua talven riemuihin ja vuoden vaihtumiseen.

Päivitän tänne blogiin jouluaiheisia juttuja, jos suinkin kerkiän. Meillä arkeen lisämaustetta tuo pian syntyväksi odotettu masuvauva, josta koko perhe on aika tohkeissaan pienintä vipeltäjää myöten.

Hyvää joulun odotusta! Ja hyvää itsenäisyyspäivää. Toivotaan että lumi pian sataa maahan jäädäkseen ja saadaan mukavat pakkaskelit jouluksi!

Muistakaa myös levätä ja nauttia joulusta! 🙂

– Vesta

Pölliäinen arkiaamuna

Se tunne kun vispipuuron jämät odottavat kattilassa jääkaappiin laittoa, munavoi lämpenee ruokapöydällä yhdessä karjalanpiirakoiden ja pannukakkujen kanssa ja korjaamattomat aamiaisastiat odottavat nekin vuoroaan, vauva on jumppatuokionsa päätteeksi pulauttanut jättipalautukset niin että puuhamatto, vauvan koko pää ja puoli kehoa bodeineen, potkareineen päivineen on yltäpäältä maitosoosissa, esikoinen kitisee kuin hyeena barbin kaulaan jumittunutta toppia ja joutuu pylly-pissi-huutelun ja rymistelyn seurauksena jäähylle (ulisemaan) samalla kun keskimmäinen tenava ryntäilee ympäri huushollia kuin päätön kana, ärjyen leijonan karjahduksia: ”Tää metsästää!” (kyseenalaista, onko jälkikasvu ehtinyt nähdä telkkarista jotain hieman liian vakavaa luontopätkää), toteat että ulkoilu olisi nyt paikallaan mahdollisimman nopealla aikataululla toteutettuna (mahdotonta!) ja että päikkärit jäävät tänään väliin koska lääkäriajan silmätulehduksen hoitoon sai vain ja ainoastaan juuri lasten päikkäriajalle, huomaat taas unohtaneesi aamulla soittaa hammaslääkäriin siitä hampaasta jossa paikka on jo päivien ajan ollut jotenkin huonosti, tietoisuus siitä että tänä aamuna hampaiden pesu ei onnistu koska keskimmäinen remureeta on päättänyt pureskella kaikkien hammasharjat käyttökelvottomiksi (se siitä kariesbakteerin tarttumisen ehkäisystä), kahvinkeitin napsahtaa automaattisesti pois päältä ennen kuin olet ehtinyt kaataa kupillistakaan, makuuhuoneen sängyllä odottaa miestä korkeampi kasa viikkaamattomia vaatteita ja jotenkin tuntuu mahdottomalta uskoa että jokainen vaatekappale olisi mitenkään mahdollista lajitella, viikata ja saada sullottua siististi kaappeihin ennen kuin ne päätyvät takaisin päälle ja käyttöön, ja vauvaa pesulle viedessä kuulet kuinka joku tunkee lisää roinaa sisään postiluukusta.

Huomenna uudestaan, ja sen jälkeen ja sen jälkeen joka päivä ja joka ikinen hetki (koska sitä on jatkuvasti kiinni lapsilaumassa eikä ole viettänyt sitä varsinaista Omaa Aikaa sitten viime vuoden, jolloin viimeksi sai nauttia parin tunnin ajan ajasta kokonaan irrallaan muusta perheestä – vaikka ihania ovatkin, tekee välillä erittäin hyvää pääkopalle – tosin niin että vauva oli masussa mukana), kunhan ensin tulee ilta ja yö, käydään läpi iltarutiinit ja väsymyskiukuttelut, herätään yöllä pottakäynnille ja yösyötöille ja hyvässä lykyssä lohduttelemaan lisäksi pahaa unta nähnyttä taaperoa tai vaihtamaan kastuneet lakanat ja yöpuku, voidakseen herätä aamulla rättiväsyneenä mutta yllättävää kyllä aivan hykerryttävän onnellisena siitä että sinua on siunattu tällä ihanalla perheellä.

Ja se tunne kun muut kokevat tarpeelliseksi kertoa sinulle, joskin sangen hyväntahtoisesti ja pelkkää hyvää tarkoittaen, kuinka rutiinit ja logiikka kasvatuksessa ovat kaiken a ja o ja vanhemman tulee huolehtia että ne toteutuvat aina ja joka hetki. Ja kun joku purnaa siitä ettet soittele tarpeeksi tai tule käymään kylässä (milloin, millä resursseilla ja rahkeilla? Anteeksi nyt vaan, ymmärrän kyllä että ulkopuolisen on välillä vähän vaikea ymmärtää). Ja kun joku loukkaantuu siitä että olet toiminut niin kuin toimit ja takaraivossa muodostuu itsepintainen ajatus siitä että aina joku loukkaantuu, tekipä mitä hyvänsä, joten sitä voi hyvin tehdä aivan mitä huvittaa. 😀 Juu yritys on hyvä ja uskokaa tai älkää, meillä pyritään toteuttamaan näitä kaikkia edellisiä toiveita, neuvoja ynnä muita niin paljon kuin mahdollista, tosin oman perheen lähtökohtien kautta, tietenkin. Luulisin että parhaiten homma toimisi niin että jokaiselle perheelle annetaan tilaa toimia niin kuin toimivat, jokaiselle vanhemmalle tilaa olla itsenäisesti se vanhempi lapselleen, joka hän oikeutetusti on ja ohjata ja neuvoa silloin kun neuvoa pyydetään. 😉 Oikeasti. Tuntuu toisinaan että ainakin itse hukun neuvoihin, ohjeisiin ja hyvää tarkoittaviin sanoihin.

Ihminen tuntee nahoissaan oman ja omien kykyjensä rajallisuuden toisinaan hyvinkin rankasti. Evoluutio on kuulemma kehittänyt naisen tähän(kin) tehtävään, mutta ei se taida tehdä hommasta yhtään kevyempää. 😀

Ja se tunne kun neuvolassa joku tajuaa vihdoin kysyä: miten jakselet? 😀

Aurinkoista kevätpäivää (lumista huolimatta se kesä tulee kuitenkin ennemmin tai myöhemmin) ja tsemppiä arkiruljanssin pyörittämiseen, te kaikki teräsmammat ynnä muut keväässä kärvistelijät! 🙂

-Vesta

P.S. Hörpin sen ”aamukahvin” (kylmänä ja ilman sokeria), samalla kun rustasin tämän ja odottelin että vanhemmat tenavat saavat taisteltua vaatteet päällensä. Nyt pääsemme ulos! 🙂

P.P.S. Pölliäinen on lastenkieltä ja tarkoittaa pörriäistä eli keltamustaa siipiveikkoa elikkäs perinteisemmin: mehiläistä.

Relationship games… <3

Seksi. Se vaiettu mutta jokaiselle tuttu asia. Sitä voi olla aina ei-sopiva-määrä. Onhan kyseessä kahden individuaalisen ihmisen välinen kahdenkeskinen toiminta, ja jokaisella on yksilöllinen käsitys niin kyseisen toiminnan ideaalista määrästä kuin suoritustavastakin. Olettaen ettei puhuta masturbaatiosta. 😉

Kirjoitan tästä aiheesta, koska se kuuluu osaksi naisen ja miehen suhdetta, ja siten osaksi tätä blogia. Kirjoitan, vaikka aihe saattaa olla varsinkin meille käytännöllisille ja jäyhille suomalaisille hieman arka ja vaikea asia, ainakin julkisesti. Aiheesta vaietaan tai puhutaan melko niukalti neuvolassa, äitiyspakkauksen ohjemateriaalissa, ynnä muissa tahoissa. Eihän siitä ole kovin sovinnaista puhua julkisesti. Saati sitten että rustaa kirjoitelman blogiinsa, varsinkin jos se muilta osin on jotakuinkin sivistynyt ja kunnollinen. Mutta näin minä aion tehdä.

Lapsiperheessä tämä aikuisten ajanviete ja yksi suhteen suurista kulmakivistä vaatii päivittämistä. Enää ei olla kaksin. Oma ja kahdenkeskinen aika on yllättäen kutistunut minimiin, ainakin vauvaperheen arjessa. On muita henkilöitä, jotka on aina ja kaikessa otettava huomioon ennen omia tarpeita: lapset. Miehestä ja naisesta on tullut isä ja äiti, joskus tuntuu että hyvinkin pitkälti ensisijaisesti. Naiseus – ja miehisyys – siintää jossain sen ihanan, mutta kaiken muun alleen nielevän perhearjen takana.

Perhettä perustava saattaa olla täysin tietämätön näistä häntä odottavista haasteista suhderintamalla. Ainakin minulle asiain uusi tila valkeni kokonaisuudessaan ja pikkuhiljaa sitä myötä kuin vauva-arki alkoi rullata ja tajusin että se minkä olin luullut olevan väliaikainen tilanne, tulisikin olemaan paljon pysyväisempää laatua. Vaikka olin osannut jotain tuon suuntaista uumoilla, olin uumoillut täysin eri mittakaavassa!

Lapsiperheistä puhuttaessa puhutaan usein paljon perheen yhteisestä ajasta. Puhutaan velvollisuuksista, oikeuksista ja tarpeista. Puhutaan omasta ajasta. Puhutaan suhteen hoitamisesta, sen toisen puoliskon muistamisesta, huomioimisesta ja huomioon ottamisesta. Se mikä ennen on hoitunut kuin itsestään, tuottaa nyt yllättäen ylimääräistä päänvaivaa ja vaatii lisäenergiaa, jota ei muutenkaan tunnu olevan tarpeeksi tarjolla. Kahvikuppi tuntuu olevan jatkuvasti tyhjä, tai vähintäänkin puolityhjä.

Kuitenkin, jollain konstilla kaikki edellinen olisi saatava tasapainoon, jotta arki toimisi. Jotta suhde toimisi. Jotta lapsilla olisi turvallinen, huolehtiva ja rakastava koti. Jotta kaikki jaksaisivat. Ja ennen kaikkea: jotta kaikilla olisi edelleen hauskaa. Hauskuus ei saa unohtua elämästä! Silloin kaikki käy liian vakavaksi, ja pahimmassa tapauksessa tulee vaikeuksia. Joko omassa jaksamisessa, lasten hyvinvoinnissa tai parisuhteessa.

Kullan kanssa makuukammariin vetäytyminen ei käykään enää niin helposti, nopeasti ja yksinkertaisesti, varsinkin jos samassa huoneessa seisoo tukevasti pinnasänky. Romantiikka saattaa muutenkin olla välillä kaukana maidon tiputellessa rinnoista ja tuoksuessa jokaisessa vaatteessa, hiuskarvassa ja iholla, taustallaan vauvan pulautusten ödööri, joka – vaikka onkin rakkaan, söpön kullannuppusen aiheuttamaa – ei välttämättä ole se tehokkain parin välinen kiihotuskeino seksuaalisessa mielessä. Vauvan herätessä uniltaan ”juuri oikeaan aikaan” ja yöimetysten tummentamien silmänalusten yhä tummentuessa mieleen alkaa väistämättä hiipiä pelko: tätäkö se sitten on hamaan keski-ikään saakka? Siihen päälle liivinsuojilla varustetut rintsikat – olivatpa kuinka seksikkäät tahansa – ja peilistä katsova nainen, joka näyttää erehdyttävästi samalta kuin itse jotakuinkin 9 kk aikaisemmin oli, mutta tukka pystyssä, meikittä ja hajuvesittä, enemmän ja vähemmän rynttyisissä kotivaatteissa ja mielessä unelma siitä että maha – tai ainakin vatsanahka – jo pian kutistuisi täysin entiselleen (kyllä se useimpien kohdalla kutistuukin, ei hätää!). Joillekin tähän päälle tulevat vielä raskausarvet. Hyvää jatkoa ja onnea tulevaisuudelle. 😉 Sitä kyllä tarvitaan. Samoin kärsivällisyyttä. Paras lohdutus on se, että tilanne on todellakin ohimenevä. Kunhan jaksaa odottaa vähän aikaa, tilanne helpottaa, joskaan ei koskaan varmaankaan palaa täysin ennalleen.

Luulen että vauvaperheessä naisen ja miehen seksuaaliset tarpeet eivät muutenkaan täysin kohtaa, saahan äiti vauvaa hoitaessaan niin paljon vastavuoroista läheisyyttä ja hellyyttä suoraan vauvalta. Vaikka se onkin täysin eri asia kuin puolisolta saatava hellyys ja hellittely, voi käydä niin ettei nainen välttämättä koe enää ”tarvitsevansa” tämän päälle seksuaalisia huomionosoituksia mieheltään, ei juuri nyt, ei juuri tänään. Varsinkin kun sata muuta asiaa odottavat tekemistä. Nainen toteuttaa parhaillaan pitkän evoluutiokierron meihin leimaamaa roolia: äitiyttä. Päällimmäisenä unelmissa siintää kyllä sänky, mutta nukkumista varten. Miehestä tulee yllättäen se ”kolmas pyörä”, mutta on hyvä muistaa että vain hetkellisesti. Nainen ei ole lakannut rakastamasta. Eikä mies kiinnostamasta, tai jos näin tuntuu päässeen käymään, niin ei ainakaan lopullisesti. 😉

Toisaalta, kun nainen tiedostaa tämän suhteessa ja parin välisessä seksuaalisessa kanssakäymisessä tapahtuneen muutoksen, voi hän siihen itse yrittää vaikuttaa. 🙂 Vaikkei peiton heiluttelu juuri sillä hetkellä innostaisi itseä niin paljon kuin se joskus innosti, kumppani ja hänen tarpeensa on hyvä muistaa ottaa huomioon, vaikka hieman panostamalla asiaan oman innokkuuden tasosta riippumatta. Silloin kipinä pysyy yllä suhteessa. Usein voi käydä niinkin että huomaa homman olevan ihan hauskaa, kun siihen vain jaksoi ryhtyä. 😉 Ja päivä päivältä, mitä vanhemmaksi lapset tulevat, sen paremmaksi tilanne jatkuvasti muuttuu.

Tämän artikkelin kipinä sai alkunsa parisuhdepelistä nimeltä Relationship Games. Se on netistä löytyvä hupaisa, parisuhteessa eläville tarkoitettu peli, johon linkki tässä:

http://rela.east.fi/fbapp/.

Kannattaa mielestäni ehdottomasti kokeilla, ihan huvin vuoksi! 🙂 Sain ainakin itse houkuteltua miehen tähän mukaan. Ja onhan tuosta hyötyä myös juuri miehisestä näkökulmastakin katsottuna, vaikka mies ensin epäileväisellä kannalla olisikin. ❤

Linkki peliin löytyy Helistin.fi-sivujen lisäksi Facebookista

http://apps.facebook.com/relationshipgames/

Feissarissa myös pelin fanisivu

http://www.facebook.com/RelationshipGames

mikäli mielii ryhtyä faniksi.

Sulokasta päivää kaikille pienten ja isojen äideille, isille ja muille hottiksille ikään, sukupuoleen ja suhdestatukseen katsomatta! Ylös ja ulos joka iikka, ihmisten keskelle. Rinta rottingille ja hymy suupieleen! Ollaan kaikki ihania, muistetaan myös se!

Mukavaa maanantaita,

Vesta

Imetysvinkkejä ja apua ongelmiin

Kirjoitin aikaisemmin imetyksestä postauksen, johon kokosin tietopaketin imetyksestä, sen alkutaipaleesta, ongelmatilanteista, neuvoista, tukitahoista ja muista auttavista linkeistä, tukipalstoista, keskustelupalstoista ja -ryhmistä, ym. Päivitin äsken artikkelia, joten linkitän sen nyt tähän viestiin.

Jos sinua huolettaa jokin asia imetyksessä, imetys ei tahdo onnistua tai tarvitset apua imetyksen aloittamiseen, neuvoja löytyy tämän linkin takaa:

https://domesticgoddezz.wordpress.com/2009/02/19/imetys-todella-terveellista-ja-pahimmillaan-suuri-riski-vauvalle/

Asiantuntijoiden imetysapua verkossa:

Imetystukilista, http://imetystukilista.net/sivut/index.php

Imetyksen tuki ry, http://www.imetys.fi/itu/

Imetystietoa http://www.imetys.fi/itu/tietoa.php

IMETYSTUKIPUHELIN: p. 041 528 5582

Hauskana anekdoottina mainittakoon, että tässä samalla kun kirjoittelen blogia, oma vauvani on parhaillaan rinnalla tankkaamassa maitoa. Sehän se vauvan tärkein työ on: syödä niin että kasvaa! Muita vauvan hommiahan ovat itkeminen, jotta hän varmistaa että äiti pysyy turvallisen lähellä, huolehtii, hoivaa ja hellii häntä, nukkuminen ja leikkiminen. Ja tietysti niiden pissa- ja kakkavaippojen tuottaminen. 😀

Rauhallista päivää (tai yötä, jos luet tämän rättiväsyneenä yöllä imettäessäsi pienokaistasi), ja tsemppiä imetykseen!

-Vesta