Hyvää joulun odotusta

Joulukuu on alkanut. Joulukalenterin ensimmäisen luukun sai vihdoin avata, sitä on meillä kovasti odotettu pienten toimesta. Luntakin on jo saatu, vaikka ainakin meillä maa odottaa jälleen kuraisena, syksyisenä ja paljaana uutta lumikerrosta satavaksi.

Eteisen seinälle kotiutui lasten ja aikuisten riemuksi ilmapuntari, joka näyttää myrskyääkö vai onko aurinkoinen sää. Ilmapuntarin hankintaa on meillä harkittu verkkaisesti ja hartaasti, ja pitihän sellainen lopulta saada kun Muumilaaksossakin on omansa.

Jouluvalojen ja koristeiden laitto sekä huopakankainen, taskullinen joulukalenteri ovat tänä vuonna saaneet toistaiseksi odottaa joulurompelaatikoissa, poissa muuton tieltä. Yksi aikakausi on päättymässä, edessä on muutto vanhasta kodista uuteen. Se tuo niin aikuisille kuin lapsille pakkaamisen, suunnittelun ja tekemisen lisäksi paljon puntaroitavaa ja mieltä askarruttavia kysymyksiä, joille on hyvä varata rauhallista aikaa yhdessä turinointiin, jotta uudet edessä olevat asiat eivät alkaisi jännittää ketään liian kanssa.

MLL:n sivuilla on hyviä vinkkejä lapsiperheelle muuttotouhujen pyörteissä:

http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/perhe_muuttaa/

Jouluaiheisia artikkeleita, mm. vinkkejä piparien, glögin, rosollin, laatikoiden, saaristolaisleivän, karjalanpaistin ja jouluoluen tekoon ja tietoa erilaisista perinneruoista ja ruokien säilytysvinkeistä,  löytyy täältä:

https://domesticgoddezz.wordpress.com/category/kodin-hengetar/joulumuorin-muistikirja/

Mukavaa joulun odotusta ja toivotaan kimaltavan lumisia, paukkuvia pakkaskelejä! 🙂

Shaken, not stirred – Savolaiset ravistetut perunat

Nämä savolaiset potut ovat aivan loistavia. Myös lapsista. Alkujaan tämä herkullinen keksintö on kotoisin Pohjois-Savosta. Perimätiedon mukaan alkujaan Lapinlahdelta, Juhani Ahon entisestä kodista – jossa tätä ruokalajia tarjotaan edelleen – tai ainakin jostain niiltä seuduin. Siis shaken, not stirred, kuten James Bond sanoisi. Nyt vain on kyse perunoista. 

Sopivaksi katsomasi määrä perunoita
Vettä
Suolaa
Muutama reilu nokare voita tai margariinia
Tilliä
(Tilkka kermaa tai maitoa)

Pese ja kuori perunat.
Keitä perunat suolavedessä melko pehmeiksi.
Kaada vesi pois.
Lisää voi (ja kerma- tai maitotilkkanen ja tilli).
Laita kattilaan kansi päälle ja ravista muutama kerta voimakkaasti.
Tarkista tilanne (eli ovatko perunat rikkoutuneet, huom. niiden ei pidä olla muusia).
Ravista kattilaa tarvittaessa uudelleen.
Jos välttämättä haluat, voit varovasti sekoittaa rikkoutuneita perunoita, niin että tilli ja voi leviävät joka puolelle.
Tarjoa välittömästi kaikille nälkäisille herkkusuille.

* Tillin voi jättää pois tai korvata esim. persiljalla.
* Valkopippuri sopii loistavasti mausteeksi, ja sen kanssa esim. ruohosipulisilppu ja persilja.
* Perunamuusin loihtiminen tästä on lastenleikkiä: lisää vähän suurempi tilkka maitoa ja halutessasi myös kananmuna, muussaa ja sekoita koko satsi varovasti haarukalla tai perunasurvimella, kotitekoisen perunamuusin ”kuuluu” jäädä vähän rosoiseksi, joten älä vatkaa siitä velliä. 😉

Tämän perunapostausmaratonin lopuksi voisin laittaa linkin hauskaan lasten elokuvaan, ”Heinähattu ja Vilttitossu”. http://fi.wikipedia.org/wiki/Hein%C3%A4hattu_ja_Vilttitossu_%28elokuva%29 He ovat kaksi aivan tavallista pientä tyttöä, jotka asuvat isänsä ja äitinsä kanssa vanhassa, keltaisessa puutalossa, jossa syödään ainostaan perunaa. Perheen isä on intohimoinen perunatutkija, joka vannoo pottujen nimeen: ”Tässä talossa ei spaghettia syödä!” Kunnes syödään. 😉 Mutta on se peruna vaan aika hyvä ruoka.

TAIKAPULLIA JA ”TAIKINATERAPIAA”… Meillä muuten kokeiltiin elokuvassa esiteltyä taikinaterapiaa! Tosin hitusen pienemmässä muodossa… Tehtiin punaisia ja vihreitä – ja punavihreitä – taikapullia. Siis lasten itse muotoilemia torneja, eläimiä, ynnä muita vimpaimia. Pastavärit, elintarvikevärit tai vastaavat ovat pullataikinan värjäämisessä oiva apu. Värejä taitaa olla vaikka kuinka monia, mutta meiltä löytyi kaapista punaista ja vihreää, joita on käytetty joulupiparkakkujen sokerikuorrutuskoristuksiin. Nyt ei ollut tarvetta koristella pullia kananmunalla voitelua kummemmin, sen verran hienoja niistä tuli, mutta toisinaan olen ripotellut pullien päälle kakun koristeluun tai jäätelön päälle tarkoitettuja, monivärisiä karkki- ja sokerirakeita.

-Vesta

Hasselbackan perunat

Klassinen perunaresepti, joka sopii vaikkapa uunikalan tai pippuripihvin seuraksi.

Sopivaksi katsomasi määrä perunaa
Voita
Korppujauhoja
Valkopippuria
Juustoraastetta

Pese ja kuori perunat. Aseta perunat yksi kerrallaan ruokalusikkaan ja leikkaa niihin terävällä veitsellä noin kolmen millimetrin välein syviä viiltoja, jotka miltei halkaisevat perunat, mutta niin että perunat juuri ja juuri pysyvät koossa (ruokalusikka auttaa tässä). Leikkaa kaikkiin perunoihin viillot ruokalusikan avulla. Aseta viillotetut perunat uunivuokaan viiltopuoli ylöspäin, asettele jokaisen päälle reilu siivu voita ja ripottele päälle korppujauhoja. Paista 225c uunissa noin 40-50 minuuttia, lisää hitunen rouhittua valkopippuria ja reilusti juustoraastetta ja paista uunissa vielä 10 minuuttia. Tarjoile kuumana.

Vaihtelua tähän suussa sulavaan reseptiin saat jättämällä valkopippurin pois, tai korvaamalla sen mustapippurilla tai paprikajauheella.

Perunat voi viipaloinnin sijaan myös ruuduttaa, viipaloimalla ne kahdesta eri suunnasta niin että viipaleet jäävät toisiinsa pohjasta kiinni.

Poiminta Amalfin sitruunat -blogin sivuilta:

”Hasselbackan perunat tulevat Ruotsista. Ne keksi 40-luvulla tukholmalaisen ravintola Hasselbackenin keittiömestari. Perunat saivatkin suuren suosion ja 70- ja 80-luvuilla ne olivat suosituin lisäke. Valitettavasti ranskalaiset perunat ottivat Hasselbackan perunoiden paikan sillä ne ovat nopeampia valmistaa. Ehkä niin, mutta ranskalaiset häviävät maussa Hasselbackoille – ainakin tämän kotikokin mielestä.”

(http://amalfinsitruunat.blogspot.com/2011/06/homburgin-kala-ja-hasselbackan-perunat.html)

Ruotsalaiset (perunat)

Herrrrrkulliset ruåtsalaiset perunat. Näillä ei todellakaan ole mitään tekemistä Ruotsin, ruotsalaisuuden tai naapurimaamme perinteiden kanssa, mutta niin tai näin, resepti on todennäköisesti melko vanhaa (suomalaista) perua. Perunoiden nimi tulee ilmeisesti siitä että ne ovat hieman saman tyyppisiä kuin ranskalaiset perunat, tosin paljon herkullisempia, ainakin omasta mielestäni. 

Sopivaksi katsomasi määrä perunaa
Reilusti oliiviöljyä
Suolaa
Mustapippuria
Valkosipulia silputtuna tai kuivattuna rouheena

Pese ja kuori perunat. Viipaloi perunat noin 2 mm levyisiksi, ohuiksi siivuiksi. Kuumenna oliiviöljy paistinpannulla ja lisää sen verran perunaviipaleita että pannun pohja peittyy. Ripottele päälle hieman suolaa. Ruskista voimakkaalla lämmöllä hetki, kunnes perunoiden sivut alkavat hennosti ruskistua, käännä perunaviipaleet ja ruskista hetki toiselta puolelta. Laita odottamaan kulhoon siksi aikaa kun paistat seuraavat siivut samalla tavalla. Kun kaikki siivut on paistettu, lisää kulhoon perunoiden joukkoon mustapippuri ja valkosipulisilppu/rouhe. Sekoita. Kumoa maustetut viipaleet pannulle ja anna kypsyä miedolla lämmöllä ilman kantta hetki, kunnes perunat ovat sisältä kokokaan kypsiä. Tarjoile heti.

Ruoka- ja jumppavinkkejä lapsiperheeseen

Olen tänään kotona lasten kanssa, joten ollaan keksitty kaikenlaista mukavaa leikkiä ja ajanvietettä. Tuli mieleeni päivittää pari vinkkiä tänne blogiin. Leikkien lisäksi pari lasten mieleen olevaa ruokaohjetta. Meillä lohi, tomaatti ja parsakaali – uskokaa tai älkää – ovat suosikkiruokia, ja jälkkäreistä pulla on ykkössuosikki, mieluiten rusinoilla ja runsaalla sokerikoristelulla kiitos!

Pinaattiletut, vihannesletut, aasialaiset letut & amerikkalaiset banaanipannukakut

Tee normaali lettutaikina, mutta jätä sokeri pois ja lisää 0,5 dl jauhoja. Lisää tuoretta pinaattia silputtuna tai pakastepinaattikuutioita reilu määrä. Jos haluat ”laimeampia” lettuja, laita pinaattia vähemmän.

Raastettu porkkana, keitetty, muussattu peruna tai perunasurvos sopii yhtäkaikki.

Paista kuten tavalliset letut, mutta käytä oliivi- tai rypsiöljyä, sitä voi lisätä lorauksen myös itse taikinaan. Ihan eri luokkaa kuin kaupan pinaattiletut, ja paljon kauniimpia. Lapset eritoten tykkäävät!

Aasialaisen version saat lisäämällä taikinaan silputtua porkkanaa, kevätsipulia ja sipulia (ja tuoretta korianteria; jos käytät kuivattua, anna taikinan turvota 30 min).

Amerikkalaiset banaanipannukakut (paksummat letut) saat lisäämällä teelusikallisen leivinjauhetta, survottua banaania ja korvaamalla sokerin halutessasi fariinisokerilla. Syö (vaahtera)siirapin kanssa!

Omatekoinen riisifrutti

Tee riisipuuron rippeistä omatekoista ”riisifruttia”. Viilennä puuro jääkaapissa. Sekoita joukkoon hieman maitoa, vaniljasokeria ja sokeria. Tarjoa jälkiruokakupeista kera pienen nokareen mansikkahilloa. Tosi hyvää!

Aakkosjumppa

Tehkää aakkoskuvioita. Esim. A-kirjain seisoen jalat harallaan ja kädet tiukasti kylkiä vasten, ja vaappumalla siinä asennossa kuin ankat. Tai K-kirjain seisoen toinen käsi kattoa kohti ja toinen ylös etuviistossa. Toinen jalka samoin suorana etuviistoon, ja sitten tässä asennossa hyppien yhdellä jalalla ympäri huonetta/kotia. O-kirjaimen voi tehdä vaikkapa kahden henkilön voimin. Istukaa vastatusten, jalat suorina ja jalkapohjat kiinni toisen jalkapohjissa. Ottakaa toisianne käsistä kiinni selkä pyöreänä ja venytelkää samalla selkää, jalkoja ja käsiä. Pienemmät lapset voivat vaikka ryömiä näin tehdyn O-kirjaimen läpi. Kaikki kirjaimet voi mielikuvitusta käyttäen käydä läpi A:sta Ö:hön. Lapsia tuskin haittaa jos joku kirjain ei ihan ole oikean näköinen, ajatus on tärkein. Joskus toteutan myös lasten näkemyksiä jostain kirjaimesta. H voi olla vaikkapa kuperkeikkojen – tai kuperiskeikkojen, kuten esikoiseni sanoo, tekemistä, jos joku niin ehdottaa, ja siinä voi vaikka hohotella tai hihitellä hassusti samalla. Jumpan vaativuuden voi säätää lasten iän ja kunnon mukaan. Meillä esim. kaksi nuhanenää ovat tehneet viikonloppuna hieman rauhallisemman jumpan, kun taas terveenä kirmataan niin että hiki tulee! Hauskaa riittää!

Rakentakaa yhdessä maja

Todella helppo toteuttaa. Pienellä vaivalla suuri ilo! Meillä ainakin lapset innostuvat majasta aina aivan kamalasti! Kivointa on rakentaa maja muualle kuin lastenhuoneeseen, koska yleensä leikkivät siellä. Siksi maja tehdäänkin yleensä olohuoneeseen. Helpoin on laittaa vaikkapa kaksi ruokapöydän tuolia pienen välimatkan päähän toisistaan, selkänojat toisiaan kohti, ja levittää sitten peitto tai muu kangas tuolien selkänojien ylitse. Näin syntyneeseen majaan voi laittaa pienen pöydän jakkarasta, istuimapaikoiksi kelpaavat vaikkapa tyynyt. Joskus tehdään ikkunaverhot tai ulko-ovi, ripustamalla joku pienempi kangas ”kattokankaaseen” pyykkipojilla kiinni. Meillä lapset jatkavat yleensä tästä, ja joskus autan heitä hieman. Rakennetaan majan kattoa pitelevän tuolin alle kirjahylly latomalla sinne kirjoja, keittiötaso pienestä laatikosta ja muutamista keittiövälineistä ja vaikkapa leponurkkaus toisen tuolin alle levitettävästä peitosta. Meillä ruohikkoista pihan virkaa toimittaa olohuoneen matto, jalkalamppu on luonnollisesti puu ja kuntopyörä kiipeilyteline. Usein majasta löytyy oma lelupuhelinkin, jolla välillä soitellaan äidille ja kerrotaan kuulumisia.

Taiteellista ja luovaa

Rullaa paperi tai lehden sivu pitkäksi pötköksi. Pujota onttoon putkiloon suuria, mieluiten kevyitä helmiä tai jos taloudessa on pikkulapsia, jotka saattavat niellä helmet, käytä vaikka pieniä, rutattuja paperitolloja. Osan ”ammuksista” voi laittaa lapsen taskuun, josta niitä saa lisättyä putkiloon. Ojenna näin syntynyt ”hernepyssy” tenavalle, ja sen jälkeen suosittelen karkuun juoksemista. Tenavan tehtävä on puhaltaa ammukset ja yrittää osua sinuun. Kun ammukset on käytetty, ne kerätään, ladataan hernepyssy uudestaan ja vaihdetaan vuoroa.

Pullataikinasta voi leipoa yhdessä lasten kanssa hauskoja, syötäviä taideteoksia, kuin muovailuvahasta, ja sivellä valmiit tornit, eläimet, ukkelit, laivat, ym. kananmunalla, koristella vaikka rusinoilla ja raesokerilla ja paistaa kuten tavalliset pullat. Itse tehdyt pullat tuntuvat maistuvan lapsille vielä paremmin kuin tavalliset. Joskus valmiit, paistetut taideteokset ovat niin huvittavan näköisiä että syöjiä itseäänkin naurattaa. Mm. palloksi puristetut ja sitten sormien välissä mielenkiintoiseksi möykyksi rutistetut pullaset paistuvat mitä mielenkiintoisimman näköisiksi öttiäisiksi.

Piparkakkumuotteja voi hyödyntää myös pullataikinan kanssa. Meillä pikkuset tykkäävät kaulita taikinaa ja ottaa siitä muotilla eri hahmoja. En ole näidenkään taideteosten kanssa kovin tarkka. Pääasia että taikina jossain muodossa päätyy uuniin paistettavaksi. 🙂 Leipoessa voi samalla vaikka lauleskella, ja meillä laulu raikaa usein silloinkin kun uunin luukun luona vahdataan teosten valmistumista.

Mukavaa päivää kaikille leikkimielisille ja sellaisiksi tahtoville,

Vesta